Suhdannetilanne on muuttumassa valoisammaksi, mutta julkisen talouden alijäämän taustalla vaikuttavat erityisesti rakenteelliset tekijät. Hallituksen tavoitteet rahoitusaseman kohentamiseksi ja velkasuhteen vakauttamiseksi ovat julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta perusteltuja. Lisäsopeuttaminen on tarpeellista, mutta nyt päätetyistä sopeutustoimista huolimatta Suomen julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä. Ennusteiden valossa hallituksen tavoitteet eivät lisätoimista huolimatta näytä olevan toteutumassa.
Suomen talouden suhdannetila on talvella 2024 edelleen heikentynyt. Näyttää kuitenkin siltä, että pitkän heikkenemisen pohjalukemat on nyt saavutettu ja käänne parempaan on edessä. Suhdannetilanteen lämpökartan ennusteen mukaan Suomen talous toipuu hitaasti ja hauraasti 2024–2025. Valtiovarainministeriön talousennuste on pääosin linjassa muiden ennustajien kanssa, mutta poikkeaa muun muassa investointiennusteen osalta vuonna 2025.
Suomen julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen tuloja nopeammin, mistä on seurannut pysyväisluonteinen julkisen talouden alijäämä. Sen taustalla on pääosin rakenteellisia eli suhdanteista riippumattomia tekijöitä, kuten esim. väestön ikääntyminen.
Nykyisen hallituksen tavoitteet julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohenemisesta ja velkaantumiskehityksen pysäyttämisestä eivät ennusteiden valossa ole toteutumassa lisätoimista huolimatta. Vaalikausi on kuitenkin vielä alussa. Nyt päätetyistä sopeutustoimista huolimatta Suomen julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan kasvavan pitkällä aikavälillä. Toimia tulisi jatkossa kohdentaa enemmän menopaineita aiheuttaviin tekijöihin kuten ikääntyminen. Tällöin politiikalla voitaisiin paremmin hillitä Suomen julkisyhteisöjen velan bruttokansantuotesuhteen kasvua pitkällä aikavälillä.
Kevään 2024 kehysriihessä kehystasoa kiristettiin. Hallituksen 1,5 miljardin euron säästötavoite kehysmenoille saavutetaan tässä vaiheessa vaalikautta, mutta osaa investointiohjelman menolisäyksistä ei ole vielä viety kehykseen. Finanssipolitiikka on tasoltaan vastasyklistä eli hieman elvyttävää negatiivisessa suhdannetilanteessa ennustevuosina 2024–2025. Finanssipolitiikan muutos eli impulssi on vastasyklisesti kiristävä vuonna 2025. Hallituksen finanssipolitiikka sopii siis lyhyen aikavälin suhdanteeseen.
Hallituksen toimet työllisyyden vahvistamiseksi ovat edenneet hyvin. Hallitus tavoittelee 100 000 lisätyöllistä ja työllistymisen kautta julkisen talouden vahvistamista kahdella miljardilla vuoteen 2027 mennessä. On hyvä, että työllisyystoimiin on kytketty euromääräinen fiskaalinen tavoite. Finanssipolitiikan valvonnan laskelmien mukaan tähän saakka päätettyjen toimien yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on 65 200–82 100. Tällöin niiden dynaaminen vaikutus julkiseen talouteen, jota hallituksen 2 miljardin tavoite koskee, olisi 1,3–2,1 miljardia euroa. Toimien kokonaisvaikutus olisi 2,0–2,9 miljardia euroa. Toimien vaikutukset näyttävät jäävän osittain myös vaalikauden jälkeiseen aikaan.
EU:n finanssipoliittisen säännöstön uudistus on tullut voimaan 30.4.2024. Uudistuneissa säännöissä julkisyhteisöjen rakenteellisen jäämän BKT-suhteen ja velkasuhteen kehityksen sijaan seurataan jäsenmaakohtaista niin kutsuttua nettomenorajoitetta. Suomea koskeva nettomenorajoite määritellään vasta syksyllä 2024, joten sen noudattamisen näkymiä ei arvioida vielä tässä raportissa. Julkisyhteisöjen alijäämää koskeva kolmen prosentin viitearvo pysyy voimassa sääntöjen uudistuksen jälkeenkin. Tämän viitearvon Suomi on vaarassa rikkoa tänä vuonna.
