Virastojen toiminnan kohdentuminen lakisääteisiin tehtäviin

Tarkastuksessa selvitettiin, käyttävätkö virastot työaikansa olennaisilta osin lakisääteisiin tehtäviin ja miten työaika jakautuu ydintoimintaan, ohjaustoimintaan ja tukitoimintaan. Lisäksi tarkastettiin, ovatko ministeriöt ohjanneet virastojen toimintaa asettamalla tavoitteet virastojen lakisääteisille tehtäville. Tarkastuksessa varmistettiin myös, että tilinpäätöksissä on kattavasti raportoitu tulostavoitteiden toteutumisesta. Tarkastus tehtiin kaikkiin 61 kirjanpitoyksikköön, joihin VTV:llä on tarkastusoikeus.

Valtionhallinnon henkilöstön palkkamenot ovat suurin oman toiminnan menoerä valtiolla. Henkilöstökulujen osuus oman toiminnan kuluista vuonna 2023 oli 5,6 miljardia euroa eli 41 prosenttia, vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 5,2 miljardia euroa eli 43 prosenttia. Valtion henkilöstömäärä vuonna 2023 oli noin 81 700 ja vuonna 2022 80 000. Tarkastuksella pyrittiin varmentamaan, että virastojen työ kohdistuu asioihin, jotka on lailla säädetty viraston tehtäväksi.

Virastojen lakisääteisten tehtävien määrittelyä vaikeuttaa se, että monen viraston tehtäviä on määritelty useissa eri säädöksissä ja osin tehtävät ovat säädöksissä hyvin yleisluonteisia. Tarkastuksen perusteella virastot käyttivät vuonna 2022 lakisääteisten tehtävien hoitamiseen 58 prosenttia kokonaishenkilötyövuosimäärästä. Prosenttiosuus olisi suurempi, jos sitä verrattaisiin teholliseen työaikaan, eli työaikaan, joka ei sisällä poissaoloja. Tietojen luotettavuutta heikentää kuitenkin se, että monessa virastossa työaika kirjautuu oletustoiminnoille, jos työaikaa ei kohdenneta, sekä se, että muutamissa virastoissa työajan kohdentamistietojen seurantaa ei pidetty luotettavana. Virastojen tulisi huolehtia, että työaikatiedot kohdennetaan luotettavalla tavalla.