Valtiovarainministeriö on ollut vuosina 1976–2016 inflaation, työttömyysasteen ja bruttokansantuotteen kasvun ennusteiden luotettavuudessa vertailujoukon parhaimmistoa. Finanssipolitiikan valvonnan arviossa tarkasteltiin kuluvan vuoden ja tulevan budjettivuoden ennusteita.
Tiivistelmä tuloksista
Osana finanssipolitiikan valvonnan tehtävää Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuutta. Tässä raportissa tarkastellaan kuluvien vuosien ja tulevien budjettivuosien ennusteita Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvulle, työttömyysasteelle ja inflaatiolle koskien vuosia 1976–2016.
Tarkasteluun valittiin VM:n syksyn ennustekierrokset, koska näitä ennusteita käytetään valtion budjetin suunnittelussa tulevalle vuodelle. Vertailukohtana käytettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteita.
Valtiovarainministeriön BKT:n, työttömyysasteen ja inflaation ennusteissa ei havaittu sellaisia piirteitä (vinoumia), jotka julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaan edellyttäisivät toimenpiteitä asiantilan korjaamiseksi.
Ennusteiden luotettavuutta selvitettiin seuraavien osakysymysten avulla:
Kuinka tarkasti valtiovarainministeriön ennusteet ovat onnistuneet ennakoimaan tulevaa talouskehitystä muihin keskeisiin talousennustajiin verrattuna (ns. osumatarkkuus)?
Ovatko valtiovarainministeriön ennustevirheet olleet ajallisesti riippumattomia ja toistumattomia?
Ovatko valtiovarainministeriön ennusteet olleet harhattomia?
Ovatko valtiovarainministeriön ennusteet kattaneet naiivin ennusteen sisältämän informaation?
Ovatko valtiovarainministeriön ennusteet sisältäneet kaiken oleellisen informaation ennusteen teon hetkellä?
Tulosten perusteella valtiovarainministeriö on ollut tulevan vuoden (t+1) ja kuluvan vuoden (t+0) BKT-kasvun, työttömyysasteen ja inflaation ennusteiden luotettavuudessa vertailujoukon parhaimmistoa yhdessä Etlan kanssa.
Osumatarkkuutta tutkittiin vertaamalla valtiovarainministeriön ennustevirheiden itseisarvojen keskiarvoja toisiin ennustajiin. Ministeriön keskiarvo osui pääsääntöisesti aina kahden parhaan ennustajan 95 prosentin luottamusvälien sisään. Ainoastaan kuluvan vuoden työttömyysasteen ennusteissa Etla oli tilastollisesti hieman tarkempi. Kuluvan vuoden BKT-kasvun ja inflaation sekä tulevan vuoden kaikkien muuttujien osumatarkkuudessa valtiovarainministeriö oli tilastollisesti tarkimpien joukossa.
Budjettivuoden (t+1) ennusteissa valtiovarainministeriön osumatarkkuus vuosina 1976–2016 on ollut tilastollisesti yhtä hyvä kuin vertailujoukon. BKT:n ja työttömyysasteen ennusteissa ministeriö osui tarkastelujakson aikana tarkimmin yhdessä Pellervon taloustutkimuksen ja Etlan kanssa.
Inflaation ennusteissa valtiovarainministeriö osui keskimäärin heikoimmin yhdessä OECD:n kanssa, tosin erot olivat pieniä. Kuluvan vuoden (t+0) BKT-kasvun ja inflaation ennusteiden osumatarkkuudessa ministeriö on ollut tilastollisesti yhtä hyvä kuin vertailujoukon parhaat kotimaiset ennustajat. Työttömyysasteessa Etla osui vuosina 1976–2016 keskimäärin tarkimmin Pellervon taloustutkimus vanavedessään, samoin BKT-kasvussa yhdessä Pellervon taloustutkimuksen kanssa valtiovarainministeriö seuratessa molemmissa kolmantena. Pellervon taloustutkimus oli tarkastelujaksolla tarkin kuluvan vuoden inflaatioennusteissa valtiovarainministeriön ja Etlan seuratessa tuntumassa.
Osakysymyksiin 2–5 vastattiin tutkimalla valtiovarainministeriön ja vertailuryhmän ennusteiden luotettavuutta vastaavin tilastollisin testein, joilla Euroopan komissio arvioi omia ennusteitaan. Valtiovarainministeriön tulevan vuoden (t+1) budjettiennusteet läpäisivät yhdessä Etlan kanssa lukumääräisesti eniten luotettavuustestejä: molemmat läpäisivät eli 13 testiä 15:stä.
Valtiovarainministeriön ennusteet osoittautuivat kaikkien kolmen muuttujan osalta tilastollisesti harhattomiksi, eivätkä ennustevirheet sisältäneet ajallista toistuvuutta. Valtiovarainministeriön ja Etlan ennusteet läpäisivät useimmin naiivin ennusteen informaation kattavuuden ja ennustehetkellä kaiken oleellisen informaation kattavuuden testit.
Kuluvan vuoden (t+0) ennusteiden tulokset olivat lähes vastaavat: valtiovarainministeriö ja Etla läpäisivät 14 luotettavuustestiä 15:stä; Pellervon taloustutkimus ja Palkansaajien tutkimuslaitos tulivat aivan kannoilla läpäisten 13 testiä. Valtiovarainministeriön ennusteet olivat harhattomia, eivätkä ennustevirheet toistuneet ajassa.
Ministeriön ja Etlan kuluvan vuoden BKT:n, työttömyysasteen ja inflaation ennusteet osoittautuivat informaation kattavuudessa tehokkaiksi. Tilastollisten testien tulokset on koottu raportin yhteenvetoon ja johtopäätöksiin sisältyvään tiivistelmätaulukkoon.
Ennusteiden luotettavuutta ja valtion budjettisuunnittelussa käytettävien ennusteiden laatimisen riippumattomuutta on syytä seurata myös Suomessa. Euroopan komission mukaan Suomen järjestely virallisten ennusteiden tuottamisessa on EU:ssa poikkeuksellinen. Talouspolitiikan pohjana käytettävät ennusteet laatii valtiovarainministeriö eikä mikään riippumaton ulkopuolinen taho vahvista niitä. Muissa euroalueen maissa makroennusteiden laadinta on joko eriytetty riippumattomaan instituutioon tai vaihtoehtoisesti valtiovarainministeriön ennusteet vahvistaa riippumaton taho. Suomen järjestely on kuitenkin EU-lainsäädännön mukainen.
Lisätietoja
