Julkisen velan kehitystä arvioitaessa kannattaa huomioida varsinaisen julkisen velan lisäksi myös nettovelan kehitys. Tällöin velassa on huomioitu osa valtion ja muun julkisen talouden varallisuudesta. Nettovelan tarkastelun merkitys on kasvanut viime vuosina.
Tarkastuksessa selvitettiin, onko valtiovarainministeriön (VM) kansantalousosaston laatima julkisen velan ennuste lähivuosien kehityksestä laadittu asianmukaisin menetelmin. Varmentavan tiedon saamisen lisäksi tarkastuksella pyrittiin ylipäätään lisäämään tietoa siitä, mitä julkinen velka on ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kehitykseen.
Julkinen velka on ollut voimakkaassa nousussa. Ennuste julkisen velan kehityksestä on koko finanssipolitiikan kokonaisuuden kannalta merkittävä arvio, joka voi vaikuttaa finanssipolitiikan linjaan. Tarkastus täydentää tarkastusviraston aiempia julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvia arviointeja. Tarkastus kattaa sellaisia julkiseen velkaan vaikuttavia tekijöitä, joiden ennusteita ei ole aiemmin tarkastettu.
Tarkastuksen perusteella VM:n kansantalousosaston käyttämä laadintaprosessi julkisen velan ennustamiseen on toimiva ja käytetyt menetelmät yleisesti ottaen ajantasaisia ja riittävän tarkkoja. Laadintaprosessi todettiin kuitenkin tarkastuksessa jossain määrin riskialttiiksi, ja ennustemenetelmiä tulisi ajantasaistaa eräillä ennusteen laadinnan osa-alueilla. Lisäksi tarkastusvirasto suosittelee, että VM ajantasaistaa ja laajentaa ennusteesta julkaistua menetelmäkuvausta.
Julkista velkaa mitataan vakiintuneesti niin kutsutulla bruttovelan käsitteellä. Tämä on lainsäädännön ja finanssipoliittisten sääntöjen mukainen tapa, joka tulee jatkossakin vaikuttamaan Suomen julkisen talouden velkaantumisen reunaehtoihin. Bruttovelkatiedoissa ei kuitenkaan tule huomioiduksi se, että varallisuus toimii osittain velan vastinparina. Varallisuuserien vaihtelu on ollut viime vuosina suurta, ja varallisuuden merkitys on kasvanut. Julkista velkaa tarkasteltaessa tulisi siten tarkastella myös nettovelkaa, joka huomioi valtion ja paikallishallinnon rahoitusvarallisuuden velkaa pienentävänä eränä. Nettovelkaindikaattorin hyödyntäminen ei kuitenkaan muuta kokonaiskuvaa julkisen velan kehityksestä.
Lisätietoja
