Ulkoministeriön vuonna 2022 laatima Suomen julkisen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanon suunnitelma ei ole enää voimassa, eikä sitä ehditty merkittävästi toteuttaa. Ministeriön vuonna 2023 teettämän ilmastorahoituksen ulkopuolisen arvioinnin suosituksista suuri osa jäi vaille toteutuspäätöstä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus – Ohjaus ja tuloksellisuus -tarkastuksesta (6/2021). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on osa ulkoministeriön hallinnoimaa Suomen julkista kehitysyhteistyötä. Tarkastuksessa selvitettiin, miten hyvät edellytykset ministeriön toiminta oli antanut sen tuloksellisuudelle. Tarkastuksessa havaittiin, että ulkoministeriöllä ei ollut julkista suunnitelmaa kasvavan ilmastorahoituksen määrästä, kohdentamisesta ja tuloksellisuudesta. Ilmastorahoituksen ohjaus oli organisoitu hajautetusti useisiin ministeriön yksiköihin ilman kokonaiskoordinaatiota. Ministeriöllä oli ilmastorahoituksen ohjaukseen osin niukat henkilöstövoimavarat, mikä oli riski ohjauksen laadulle. Ilmastorahoituksen tilastointi ja raportointi oli altista virheille. Ilmastorahoituksen tuloksellisuutta koskeva tieto oli osin epäyhtenäistä ja puutteellista, minkä vuoksi rahoituksen tuloksellisuudesta oli vaikea saada kattavaa kokonaiskuvaa. Ministeriö oli hyödyntänyt tietoa ilmastorahoituksen tuloksista päätöksenteossaan, arvioinneissaan, raportoinnissaan ja viestinnässään melko vähän. Tarkastuksessa annettiin useita suosituksia ulkoministeriölle ilmastorahoituksen ohjauksen ja tuloksellisuuden hallinnan kehittämiseksi.
Tarkastuksen suositusten mukaisista toimista merkittävimpiä olivat Suomen julkisen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanon suunnitelman laadinta (2022) ja ilmastorahoituksen ulkoisen arvioinnin teettäminen (2023). Hallituksen vaihduttua suunnitelman voimassaolo päättyi, eikä sitä ehditty merkittävästi toteuttaa. Ulkoisen arvioinnin suositusten perusteella ulkoministeriö päätti laatia ilmastorahoitusta koskevan ”ohjauspaperin”. Sen ohjaava vaikutus jää nähtäväksi. Muut arvioinnin suositukset eivät johtaneet merkittäviin päätöksiin ilmastorahoituksen tuloksellisuuden parantamiseksi.
Jälkiseurannan perusteella tarkastusvirasto katsoo, että ulkoministeriö on toteuttanut osittain tarkastuskertomuksessa annettua suositusta ilmastorahoituksen operatiivisen suunnittelun ja päätöksenteon kehittämisestä päivittämällä ilmastorahoitukseen liittyviä ohjeita ja järjestämällä niitä koskevaa henkilöstökoulutusta. Tämän vaikuttavuudesta ei jälkiseurannassa kuitenkaan saatu tietoa.
Ulkoministeriö on myös toteuttanut tarkastuskertomuksen suosituksia ilmastorahoituksen tilastoinnin ja raportoinnin kehittämisestä päivittämällä tilastointiohjeet, vahvistamalla ilmasto- ja ympäristöneuvonantajan roolia tilastoinnin laadunvarmennuksessa ja lisäämällä ilmastorahoituksen raportointia kehityspolitiikan tulosraportoinnissa.
Ulkoministeriö on lisäksi toteuttanut tarkastuskertomuksen suosituksia vahvistamalla kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön (KEO-50) voimavaroja. Sen sijaan ilmastorahoituksen kokonaiskoordinaatio ei ole vahvistunut suosituksen mukaisesti.
Ilmastorahoitusta koskevissa suunnitelmissa esitetyt ilmastorahoituksen määrälliset tavoitteet toteutuivat suurin piirtein vuoteen 2022 asti mutta eivät enää sen jälkeen. Rahoituksen jakautuminen tasan ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ei ole edelleenkään toteutunut, ja tavoitteesta on kansallisesti luovuttu. Myöskään kehityspoliittisen investointisuunnitelman 2020–2023 tavoite 75 prosentin ilmastorahoitusosuudesta ei toteutunut.
Tarkastusvirasto tulee jatkossa seuraamaan ilmastorahoitusta osana normaalia seuranta- ja aihesuunnittelua. Jälkiseurantaa ei muussa muodossa ole tarvetta jatkaa.
Lisätietoja
