Tarkastusvirasto pitää hyvänä, että hallitus pyrkii edistämään työllisyyden ja talouden kasvua, mutta näkee ongelmalliseksi, että julkisen talouden alijäämätavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti tekijöihin, jotka ovat hallituksen päätäntävallan ulkopuolella.
Finanssipolitiikan valvonnan arvio
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut lakisääteisen finanssipolitiikan valvontatehtävänsä nojalla julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2015 sekä kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman perustana olevien valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta.
Tarkastusviraston arvion mukaan sektorikohtaiset rahoitusasematavoitteet ovat riittävät julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) saavuttamiseksi. Finanssipolitiikan valvonnan arvion mukaan keväällä 2016 julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä asetettujen sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkastusviraston arvion mukaan valtiontalouden kehyksiä on vuonna 2015 noudatettu. Vuoden 2015 kehykset olisivat kuitenkin ylittyneet, ellei poikkeuksellisesti olisi otettu käyttöön kahta lisätalousarviovarausta. Kehykset eivät myöskään tue valtiontalouden rahoitusasematavoitteen saavuttamista.
Tarkastusviraston arvion mukaan Suomi on vuonna 2015 noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osaa sekä korjaavaa osaa.
Tarkastusviraston arvion mukaan julkisen talouden suunnitelman perustana oleva valtiovarainministeriön ennuste on realistinen ja ennuste on laadittu riippumattomasti.
Yhteenveto havainnoista
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut lakisääteisen finanssipolitiikan valvontatehtävänsä nojalla julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2015 sekä kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman perustana olevien valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta. Tässä raportissa esitetään finanssipolitiikan valvonnan kevään 2016 havainnot.
Tarkastusvirasto pitää hyvänä, että hallitus pyrkii edistämään työllisyyden ja talouden kasvua, mutta näkee ongelmalliseksi, että julkisen talouden alijäämätavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti tekijöihin, jotka ovat hallituksen päätäntävallan ulkopuolella.
Tarkastusviraston arvion mukaan hallituksen sitoviksi ilmoittamat sektorikohtaiset tavoitteet ovat riittävät keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO) saavuttamiseksi. Toisaalta on tärkeää huomata, että keväällä 2016 päätetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä sektorikohtaisten rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen. Erityisesti valtiontaloudelle ja paikallishallinnolle asetetuista rahoitusasematavoitteista ollaan jäämässä. Toteutuessaan asetetut tavoitteet turvaisivat keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen sekä edesauttaisivat velkasuhteen kasvun taittamista.
Tarkastusviraston arvion mukaan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistu ennuste on realistinen ja laadittu riippumattomasti valtiovarainministeriön kansantalousosastolla. Ennustekuvan muutos talousarviosuunnittelun pohjaksi syksyllä 2015 tehtyyn ennusteeseen verrattuna on perusteltu.
Valtiontalouden kehykset ja niiden sisältämä menosääntö ovat keskeisin kansallisen finanssipolitiikan ohjausväline. Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2015. Kehyksen ulkopuoliset menot ovat pysyneet vakaalla tasolla taantumasta huolimatta.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota lisätalousvarauksen käyttöön. Vuonna 2015 otettiin käyttöön edellisen hallitusohjelman mukaisesti 200 miljoonan euron vuosittainen lisätalousarviovaraus, jonka lisäksi vuonna 2015 otettiin käyttöön uuden hallitusohjelman mukainen 300 miljoonan euron lisätalousarviovaraus. Ilman uuden hallitusohjelman mukaista 300 miljoonan euron lisätalousarviovarausta kehykset olisivat ylittyneet vuonna 2015. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan menokehyssäännön uskottavuuden kannalta uuden lisätalousarviovarauksen käyttöönotto kesken meneillään olevan talousarviovuoden ei ole hyvä tapa parantaa kehyksen liikkumavaraa. Lisäksi tarkastusvirasto katsoo, että valtiontalouden kehysten yhteys numeerisiin finanssipolitiikan sääntöihin ei ole nykyisellään kovin selkeä eivätkä valtiontalouden kehykset riittävästi tue valtiontaloudelle asetetun alijäämätavoitteen saavuttamista.
Paikallishallinnon rahoitusasematavoitteen lisäksi kuntatalouden menojen kasvua pyritään hillitsemään kuntataloudelle asetetun menorajoitteen avulla. Sen ohjausvaikutusta kuitenkin heikentää kuntien itsemääräämisoikeus, jonka perusteella kunnat eivät ole velvoitettuja toteuttamaan kaikkia valtion niille mahdollistamia säästötoimia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt arvion vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta vuonna 2015. Suomi on toistaiseksi noudattanut sekä ennaltaehkäisevän osan että korjaavan osan sääntöjä. Riski sääntöjen rikkomisesta on kuitenkin olemassa lähivuosina. Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota rakenteellisen jäämän tasoon, joka on kaukana keskipitkän aikavälin tavoitteen asettamasta –0,5 prosentista suhteessa bruttokansantuotteeseen, sekä mahdollisen merkittävän poikkeaman muodostumiseen rakenteellisen jäämän osalta kuluvana vuonna 2016.
Lisäksi ennakoivan tarkastelun perusteella Suomi tulee rikkomaan korjaavan osan velkakriteeriä vuoden 2016 osalta. Valtiovarainministeriön ennusteen perusteella julkisyhteisöjen velkasuhteen kasvu taittuu vasta vuosina 2018–2019.
Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan toimivuuteen. Taloudellisen tilanteen huomioiminen rakenteelliselta jäämältä vaaditussa muutoksessa tuo joustavuutta ennaltaehkäisevän osan säännöstöön. Tämä on hyvä, jotta taloutta ei jouduta voimakkaasti kiristämään taantuman vielä jatkuessa. Pitkittyneessä taantumassa tämä kuitenkin on Suomessa johtanut tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevän osan noudattaminen ei tuo riittävää marginaalia korjaavan osan kriteereihin. Lisäksi tarkastusvirasto pitää ongelmallisena sitä, että Suomen osalta ennaltaehkäisevän osan noudattaminen puoltaisi velkakriteerin noudattamista, etenkin ottaen huomioon sekä vuodelle 2016 ennakoitu riski merkittävästä poikkeamasta rakenteellisen jäämän vaatimuksista että rakenteellisen jäämän taso, joka on kaukana keskipitkän aikavälin tavoitteesta.
