Opetus- ja kulttuuriministeriö on etsinyt aktiivisesti keinoja opintolainan turvallisuuden kehittämiseksi. Opintotuen riittävyyden seurannassa ja uudistusten jälkikäteisarvioinneissa on kuitenkin yhä kehitettävää.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Opintotukiuudistusten tuloksellisuus 2010-luvulla -tarkastuksesta (2/2022). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuksessa selvitettiin, missä määrin 2010-luvun merkittävimpien opintotukiuudistusten tavoitteet saavutettiin, oliko uudistuksilla ennakoimattomia valtiontaloudellisia vaikutuksia ja millaiseen tietopohjaan uudistusten vaikutusarvioinnit perustuivat. Uudistuksilla pyrittiin parantamaan opintotuen riittävyyttä, edistämään korkeakouluopiskelijoiden suunnitelmallista ja päätoimista opiskelua, nopeuttamaan opintoaikoja sekä saavuttamaan valtiontalouden säästöjä.
Tarkastuksessa havaittiin, että opintotuen riittävyyttä ei seurata siten, että opintotuen käyttäjien taloudellisesta tilanteesta saataisiin riittävästi tietoa. Tarkastuksessa suositeltiin, että jatkossa opintotuen riittävyyttä tulisi seurata henkilötason aineistoilla siten, että opintotuen saajien tulojen muodostumisesta saataisiin ajantasaista tietoa tulolajeittain, kotitaloustyypeittäin ja alueittain. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole toistaiseksi hyödyntänyt henkilötason aineistoja opintotuen riittävyyden seurannassa, koska opintolainaa koskevia henkilötason tietoja ei ole ollut saatavilla selvityskäyttöön. Ministeriö on kuitenkin hankkinut rekisteriaineistoja käyttöönsä ja aikoo hyödyntää niitä suunnitteilla olevan opintotuen kokonaisuudistuksen jatkovalmistelussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö olisi voinut selvittää tarkastuksen jälkeen mahdollisuuksia seurata tulojen muodostumista yhteistyössä Kelan kanssa, koska opintotuen saajien tulojen muodostumista olisi mahdollista selvittää Kelassa tarkastusviraston suosituksen mukaisesti.
Tarkastuksessa havaittiin, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelleet ovat yliedustettuina opintovelanmaksun laiminlyöneiden joukossa. Tarkastuksessa myös todettiin, että opiskelijoiden lisääntyvä velkaantuminen voi vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja valtiontalouteen, jos velkaongelmat vähentävät nuorten kannustimia jatkokouluttautua toisen asteen jälkeen. Tarkastuksessa suositeltiin opetus- ja kulttuuriministeriötä etsimään keinoja toisen asteen opiskelijoiden lainaturvallisuuden lisäämiseksi sekä selvittämään rekistereihin perustuen lainankäytön ja erityisesti maksuvaikeuksien vaikutuksia toisen asteen opiskelijoiden jatkokoulutushalukkuuteen.
Jälkiseurannan perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö on etsinyt aktiivisesti keinoja lainaturvallisuuden kehittämiseksi. Lainaturvallisuuden parantamiseksi on toteutettu lakimuutos, opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on esittänyt useita keinoja lainaturvallisuuden parantamiseksi ja se on myös yksi valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistuksen tavoitteista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyödyntänyt rekisteritietoja arvioitaessa korkoavustuksen käyttöä ja tarkasteltaessa takausvastuuvelallisten profiilia. Velkaongelmien ja jatkokoulutushalukkuuden välistä yhteyttä ei ole kuitenkaan selvitetty. Ministeriön mukaan tällaista selvitystä ei kannata toteuttaa ennen kuin positiivisen luottorekisterin velkaantumista koskevat tiedot ovat käytettävissä. Kelasta saatujen tietojen perusteella opintolainan käytön ja velkaongelmien vaikutuksia toisen asteen opiskelijoiden jatkokoulutushalukkuuteen olisi aineistojen puolesta mahdollista arvioida yhteistyössä Kelan kanssa.
Tarkastuksessa todettiin, että opiskelijoiden työssäkäynti on erittäin yleistä, mutta samaan aikaan on epäselvää, helpottaako opintojen aikainen työnteko työllistymistä valmistumisen jälkeen. Tarkastuksessa suositeltiin rekisteripohjaisen selvityksen toteuttamista opintojen aikaisen työssäkäynnin vaikutuksista tulevaan työllistymiseen. Tarkastusviraston suosituksen mukaisesti opintojen aikaisen työssäkäynnin vaikutuksista opintojen jälkeiseen työllistymiseen on toteutettu kattava selvitys.
Tarkastuksessa todettiin lisäksi, että opintotukiuudistusten vaikutusten luotettava arviointi on vaikeaa, koska uudistuksia ei ole toteutettu porrastaen. Tarkastuksessa suositeltiin, että opintotukea kehitettäessä tulisikin kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin toteuttaa uudistuksista luotettavia vaikutusarviointeja. Keskeisimpien muutosten vaikutuksia on pyritty arvioimaan ministeriössä laadukkaasti toteutetuilla selvityksillä, mutta vuonna 2025 voimaan astuvan asumistukiuudistuksen osalta jälkikäteisarvioinnin suunnitteluun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
Jälkiseurannan perusteella tarkastuskohde on toteuttanut tarkastuksen suosituksia riittävässä määrin. Jatkossa suositusten toteutumista seurataan osana tarkastusviraston säännöllistä tarkastusalueen seurantaa. Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.
Lisätietoja
