Puutteellisesta tavoitteenasettelusta huolimatta kustannustehokkaan toiminnan edellytykset ovat olemassa. Tarkastuksessa selvitettiin käsittelyn tavoitteenasettelua, mahdollisia kustannustehokkuuseroja ELY-keskusten välillä ja eri EU-ohjelmakausia koskevien vuosien välillä sekä kustannustehokkuutta edistäviä toimia.
Tarkastusviraston kannanotot
Yritystukien käsittely on osa ELY-keskusten yritysrahoitusprosessia. ELY-keskusten tarkoituksena on varmistaa, että rahoituksen piiriin hyväksyttävät hankkeet ovat alueellisten painotusten mukaisia ja että EU-osarahoituksen piiriin hyväksyttävät hankkeet ovat EU-ohjelman mukaisia ja toteuttavat omalta osaltaan ohjelman tavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo ELY-keskuksia niiden myöntäessä avustuksia yritystoiminnan kehittämiseen.
Tarkastuksen kohteina olivat ELY-keskusten yritystukipäätösten käsittelyn kustannustehokkuus sekä tehokkuutta kuvaavien laskelmien tietoperusta. Tarkastuksessa selvitettiin käsittelyn tavoitteenasettelua, mahdollisia kustannustehokkuuseroja ELY-keskusten välillä ja eri EU-ohjelmakausia koskevien vuosien välillä sekä kustannustehokkuutta edistäviä toimia.
Tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että puutteellisesta tavoitteenasettelusta huolimatta kustannustehokkaan toiminnan edellytykset ovat olemassa. Tehokkuutta kuvaavat tiedot eivät kuitenkaan ole luotettavia ja riittäviä ELY-keskusten välisten tai eri EU-ohjelmakausien välisten vertailulaskelmien tekemiseksi. Tietoperustassa olevat puutteet ja virheellisyydet haittaavat myös toiminnan johtamista sekä tehokkuutta edistävien toimenpiteiden vaikutusten arviointia.
Tavoitteenasettelu ei ole suoraan tukenut yritystukipäätösten käsittelyn kustannustehokkuutta
ELY-keskusten yritystukipäätösten käsittelyn kustannustehokkuudelle ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita, joten tavoitteenasettelu ei ole voinut suoraan tukea yritystukipäätösten käsittelyn kustannustehokkuutta. Sen sijaan ELY-keskuksille vuosille 2012–2015 asetetut strategiset tavoitteet sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle vuosille 2012–2014 asetetut toimintalinjaukset ovat välillisesti tukeneet kustannustehokkuutta.
Välillisiä, tehokkuutta lisääviä tavoitteita ovat olleet sähköisen asioinnin lisäämiselle sekä yritystukihakemusten käsittelyajalle määritellyt tavoitteet. ELY-keskukset ovat vaihtelevasti raportoineet Valtion raportointipalvelu Netrassa välillisten tavoitteiden toteumatiedot.
Vaikka yritystukipäätösten käsittelyn kustannustehokkuudelle ei ole asetettu varsinaisia tavoitteita, ELY-keskusten tilinpäätöksiin sisältyvissä toimintakertomuksissa on raportoitu yritystukipäätösten käsittelyn taloudellisuudesta ja tuottavuudesta.
Taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavissa tiedoissa on käytetty virheellisiä suoritemääriä
Toiminnan johtamisen yhtenä keskeisenä välineenä on tavoitteiden toteutumisen seuranta. Tarkastuksessa havaittiin, että ELY-keskusten yritystukipäätösten käsittelyn taloudellisuus- ja tuottavuustiedoissa on käytetty virheellisiä suoritemääriä, jolloin ELY-keskusten taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat virheelliset. Virheelliset ja puutteelliset tiedot vaikeuttavat todellisten kustannustehokkuuserojen vertailemista ELY-keskusten välillä. Virheelliset tiedot haittaavat myös vertailua eri EU-ohjelmakausia koskevien vuosien välillä sekä vertailua maaseudun yritystukien käsittelyn kustannustehokkuuteen. Tarkastuksen kuluessa KEHA-keskusta sekä työ- ja elinkeinoministeriötä informoitiin tunnusluvuissa havaitusta ilmeisestä virheestä. KEHA-keskukselta saadussa selvityksessä todettiin suoritemääriin liittyvän virheen olemassaolo. Virheen vaikutuksena on muun muassa ollut se, että tunnusluvut ovat antaneet todellista positiivisemman kuvan yritystukipäätösten käsittelyn taloudellisuudesta ja tuottavuudesta.
Tarkastuksessa ei voitu tehdä suunniteltuja vertailulaskelmia ja todentaa mahdollisia tehokkuuseroja tietoperustassa olleiden virheiden ja puutteiden vuoksi. Kustannustehokkuudelle asetettujen tavoitteiden ja niitä vastaavien seurantamittareiden puuttuessa tehokkuuden sekä tehokkuuserojen arviointi on ongelmallista, koska tehokkuutta ei voida mitata suhteessa asetettuihin tavoitearvoihin.
Toukokuussa 2016 KEHA-keskus ilmoitti tehneensä korjauksia laskentajärjestelmään, mutta korjattuja tietoja pidemmältä aikaväliltä ei ollut käytettävissä suunniteltujen vertailulaskelmien tekemiseksi tarkastuksen aikana.
Kustannustehokkuutta on edistetty, mutta seurantatiedoissa on puutteita
Kustannustehokkuutta edistävänä toimena voidaan pitää yritystukipäätösten käsittelyn keskittämistä vuonna 2014 rakennerahastohallinnointiin erikoistuneisiin ELY-keskuksiin (ns. RR-ELYihin) sekä tiettyjen tehtävien keskittämistä vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskukseen. Tehtävien keskittämisen perusteena on ollut erityisesti resurssien niukentuminen.
Myös sähköistä asiointia sekä tukihakemusten sähköistä käsittelyä on kehitetty. Vuonna 2015 ELY-keskuksissa on otettu käyttöön rahoitusprosessin työohje, jonka avulla pyritään yhdenmukaistamaan hakemusten käsittelyä. Kehittämistoimet ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön asettamien strategisten tavoitteiden mukaisia.
Toiminnan johtaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen on ongelmallista, jos seurantalaskelmien tietoperusta ei ole luotettava ja raportoinnissa on puutteita. Puutteelliset ja virheelliset tiedot vaikeuttavat myös edistämistoimien vaikutusten arviointia sekä todellisten tehokkuuserojen vertailemista eri vuosien välillä. Tietoperustassa olevat virheet edellyttävät korjausta. KEHA-keskukselta saadun tiedon mukaan tiedot taloudellisuudesta ja tuottavuudesta korjataan vuoden 2016 tilinpäätöksessä myös vertailuvuosien 2014 ja 2015 osalta.
Tarkastusviraston suositukset
Työ- ja elinkeinoministeriön tulee varmistaa, että ELY-keskusten seurantalaskelmien tietoperusta on luotettavaa. Kustannustehokkuutta edistävät toimet ja niiden vaikutusten arviointi edellyttävät luotettavia seurantatietoja. Ministeriön tulee käyttää vertailutietoina sekä tulevien kehittämistoimenpiteiden perustana korjattuja tunnuslukuja.
Työ- ja elinkeinoministeriön tulee varmistaa, että ELY-keskukset raportoivat kattavammin hallinnonalaansa koskevien tulostavoitteiden toteumatiedot Valtion raportointipalvelu Netrassa. Raportoinnin kattavuus parantaisi tavoitteiden toteutumisen sekä vertailutietojen seurantaa.
