Uudenlaiseen päätöksentekokokonaisuuteen ei valmistauduttu riittävän hyvin. Tarkastuksen tavoitteena oli muodostaa kuva hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelusta ja päätöksenteon taustalla olevasta tietoperustasta.
Tarkastusviraston kannanotot
Tarkastuksen tavoitteena oli muodostaa kuva hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelusta ja päätöksenteon taustalla olevasta tietoperustasta, johon toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointi ja ohjelman toimenpiteiden valinta perustuu. Tarkastuksen kohteena oli julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi muodostetun rakennepoliittisen ohjelman 29.8.2013 päätöksenteon tietoperusta ja valmisteluprosessi.
Tarkastusvirasto pitää perusteltuna, että rakennepoliittisen ohjelman lähtökohtana käytetään valtiovarainministeriön kestävyysvajearviota, vaikka kestävyysvajearvioihin tunnetusti liittyy paljon epävarmuuksia. Kestävyysvajeen suuruusluokka-arvioinnin ohella on tärkeää, että rakennepoliittisen ohjelman tietoperustassa tarkastellaan kestävyysvajeeseen vaikuttavia seikkoja. Ohjelman runkona olevaa taulukkomuotoista esitystä toimenpidekokonaisuuksista on pidettävä kestävyysvajevaikutuksiltaan enemmän tavoitearvoina kuin luotettavina arvioina toimenpiteiden odotettavista vaikutuksista. Sen lukuarvot eivät perustu riittävään tietoon ohjelman sisällään pitämien hankkeiden todellisista kestävyysvajevaikutuksista. Esitetyt toimet muodostavat kuitenkin uskottavan lähtökohdan valmistella yksittäisistä toimenpiteistä hankekokonaisuuksia, joilla vajeeseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan.
Ohjelmakokonaisuus sisältää useita kymmeniä sisällöltään ja kokoluokaltaan merkittävästi toisistaan poikkeavia toimenpiteitä, jotka myös vaihtuvat, muuttuvat tai täsmentyvät päätöksenteon eri vaiheissa. Yksittäisten toimenpiteiden yhteyttä ohjelmatason toimiin ja kestävyysvajeen pienenemiseen on usein vaikea todeta.
Yksittäisistä toimenpiteistä ei esitetä laskelmia tai arvioita niiden kestävyysvajetta pienentävästä vaikutuksesta. Osasta toimenpiteitä esitetään tekstimuotoinen arvio vaikutuksesta kestävyysvajeeseen. Kyseiset arviot ovat hyvin yleisellä tasolla, eivätkä muodosta asianmukaista päätöksenteon perustaa. Toimenpiteiden muita vaikutuksia, esimerkiksi määrärahojen pienenemisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, ei analysoida. Myös toimenpiteiden toteutumiseen mahdollisesti liittyvät riskit on jätetty liki kokonaan käsittelemättä. Päätöksenteossa ei ole ollut käytettävissä asianmukaista informaatiota.
Ohjelman valmistelu oli varsin poikkeuksellinen prosessi hallinnolle. Tietoperustan muodostaminen ja käytännön päätöksenteon valmistelu organisoitiin lyhyessä ajassa ilman etukäteissuunnittelua. Myös kireä aikataulu lisäsi valmistelussa mukana olleiden ministeriöiden työpainetta. Valmistelupainetta helpotti se, että osa hankkeista oli ollut jo valmistelussa ennen rakennepoliittista ohjelmaa, jonka osaksi ne päätettiin sisällyttää.
Päätöksentekijöillä ei ollut käytössään yhdenmukaista ja yhteismitallista aineistoa yksittäisten toimenpiteiden taloudellisista ja muista vaikutuksista. Tähän oli syynä päätöksenteossa käytetyn tiedon puutteellinen valmistelu. Uudenlaiseen päätöksentekokokonaisuuteen ei valmistauduttu riittävän hyvin, jotta mahdollisimman hyvää tietoperustaa olisi voitu tai ehditty muodostaa.
Tarkastusviraston suositukset
Rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään tietoon kestävyysvajevaikutuksista, toimenpiteiden muista vaikutuksista ja toimenpiteiden toteutumiseen liittyvistä riskeistä. Tarkastusvirasto suosittaa, että rakennepoliittisen ohjelman kaltaisten poikkihallinnollisten toimenpidekokonaisuuksien valmistelussa ja päätöksenteossa huomioitaisiin seuraavat seikat:
Päätöksenteossa tulee selkeästi pystyä erottamaan budjettileikkausten ja kestävyysvajevaikutusten välinen ero.
Valmistelun ja päätöksenteon organisointi, aikataulu ja vastuut tulee selvittää, sopia ja dokumentoida.
Päätöksiä valmisteltaessa tulee huomioida valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen -hankkeen (OHRA) ehdotukset koskien valmistelun organisointia ja tietoperustan laadun varmistamista.
Julkisen talouden kokonaisuuden ohjaukselle tulisi löytää nykyistä kokonaisvaltaisempia ja joustavampia menettelyitä. Tätä työtä on jo käynnistetty julkisen talouden suunnitelman laadinnan yhteydessä.
Tarkastusvirasto on päättänyt vuonna 2018, että jälkiseurantaraporttia ei tehdä.
