Vuosikertomuksessa esitetään johtopäätökset tarkastusten tuloksista ja yhteenvetotiedot eduskunnan kannalta tärkeimmistä havainnoista. Lisäksi arvioidaan, mihin toimiin tarkastusvaliokunnan mietintöihin perustuvat eduskunnan kannanotot ovat johtaneet. Kertomuksessa esitetään myös katsaus tarkastusviraston toimintaan ja sen vaikuttavuuteen varainhoitovuonna 2013.
Pääasiallinen sisältö
Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessa vuoden 2014 valtiopäiville korostuu kaksi teemaa: hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edellytykset ja hyvä hallinto.
Vaikka tarkastusten perusteella ei vielä tässä vaiheessa voida raportoida rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta tai tavoitteiden saavuttamisesta, on ohjelman toimeenpanon edellytyksiä kuitenkin pyritty arvioimaan.
Hyvä hallinto tukee tuloksellista ja vaikuttavaa toimintaa ja siten osaltaan edistää rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa.
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon edellytykset
Rakennepoliittisen ohjelman työmarkkinat ja työurat -osion toimenpiteet ovat tarkastusten perusteella tarkoituksenmukaisia ja toteuttamiskelpoisia, mutta toteutuskeinojen suppeus haittaa eräiden tavoitteiden saavuttamista. Heikko talouskehitys osaltaan korostaa työmarkkinoiden rakenteeseen vaikuttavien toimenpiteiden merkitystä.
Suomen aineettoman pääoman kehittämisen panokset ovat kohdistuneet muita maita yksipuolisemmin perinteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta lähes puolet, noin 900 miljoonaa euroa, kohdistuu yleiseen tieteellisen tutkimuksen edistämiseen, lähinnä yliopistoille ja Suomen Akatemialle. Vaikka rahoitusmalleja on kehitetty, ne eivät huomioi kattavasti tutkimustulosten hyödyntämistä esimerkiksi yritysten kanssa tapahtuvassa yhteistyössä.
Hyvä hallinto
Julkisen toiminnan tuloksellisuuden edellytyksenä on tavoitteellinen johtaminen ja toiminnan tehokas ohjaus. Hallinnonalojen ohjausjärjestelmät ovat kokonaisuutena arvioiden kohtuullisen hyvällä tasolla. Hallinnonalojen strategioiden laadinnassa tulisi kuitenkin hyödyntää nykyistä enemmän taloudellisia analyysejä. Lisäksi strategiat tulisi kytkeä selvästi taloudelliseen suunnitteluun. Toisaalta strategioiden määrää olisi tarpeen kriittisesti arvioida ja erityisesti huomiota tulisi kiinnittää niiden toimeenpanon näkökulmaan.
Kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksissä toiminnallisesta tehokkuudesta esitettävien oikeiden ja riittävien tietojen osalta tilanne on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan. Tietojen yleistä hyödynnettävyyttä parantaisi kuitenkin se, että toiminnallisesta tehokkuudesta esitettäviä tietoja ja niiden esittämistapaa yhtenäistettäisiin ja selkeytettäisiin.
Tulosohjauksen toimivuutta arvioidaan tarkastamalla ministeriöiden asettamien taloudellisuutta koskevien tulostavoitteiden kattavuutta ja kirjanpitoyksiköiden toimintakertomuksissaan niistä esittämiä tietoja. Tilintarkastuksen perusteella noin joka toisen kirjanpitoyksikön osalta tulosohjaus näin arvioituna toimii. Riittävillä taloudellisuutta koskevilla tavoitteilla ohjattujen, oikeat ja riittävät tiedot raportoivien kirjanpitoyksiköiden osuus on edellisiin vuosiin verrattuna pysynyt lähes ennallaan.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut säädösvalmistelua liikenne- ja viestintäministeriössä, ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä. Tarkastusten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälaista säädösjohtamisen tulisi olla yhtenäisessä valtioneuvostossa.
Useat tarkastukset sisältävät kriittisiä huomioita lakien vaikutusten arvioinnista. Tarkastusvirasto on useaan otteeseen suositellut, että valtioneuvosto perustaisi yksikön, joka valvoisi vaikutusarviointien laatua.
Säädösvalmistelussa työllisyyden ja taloudellisen kasvun tukeminen on näkynyt erilaisten valtiontukien käyttöönotossa sekä veronalennuksina. Monilla näistä lakimuutoksista on ollut suuria taloudellisia vaikutuksia. Vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomiota elvytystoimien vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden jälkikäteiseen arviointiin.
Käsitys viennin rahoituksesta saatavista hyödyistä ei ole perustunut riittävän vankkaan tietoon. Koska valtion vastuukanta on suuri ja yhä kasvamassa, olisi perusteltua saada nykyistä vakuuttavampaa tietoa viennin rahoituksen valtiontaloudellisista hyödyistä.
Tarkastustoiminnan vaikuttavuus
Tarkastusviraston vaikuttavuus syntyy merkittävässä määrin tarkastustoiminnan ja valvonnan ennaltaehkäisevän ja vastuullistavan vaikutuksen kautta. Tarkastusvirasto seuraa ja arvioi kuitenkin myös tarkastuksiin perustuvien eduskunnan kannanottojen toteutumista ja tarkastuksessa esitettyjen kannanottojensa toteutumista.
Vuosikertomuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, että hallitus ei ole vuosikertomuksessa raportoinut verovajeesta ja verojäämien määrästä eduskunnan edellyttämällä tavalla.
Osana tarkastustoimintaansa tarkastusvirasto seuraa tuloksellisuustarkastuksessa esitettyjen kannanottojen toteutumista. Vaikka suositusten toteutumisen aste on kansainvälisesti verrattuna hyvää, suositusten toteutumisen aste on kuitenkin laskenut. Erityisesti päätöksenteon tietoperustaan liittyneet suositukset toteutuvat heikosti ja hitaasti.
Lisätietoja
Liitetiedostot
