Pääosa hallituskauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa asetetuista rahoitusasema- ja velkatavoitteista tullaan tarkastusviraston tekemän arvion perusteella saavuttamaan. Raportissa tarkastellaan julkisen talouden suunnitelman laadinnan säädöstenmukaisuutta, tavoitteiden saavuttamista, valtiontalouden kehysten sekä EU:n vakaus-ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2017 sekä valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta.
Finanssipolitiikan arvio
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut lakisääteisen finanssipolitiikan valvontatehtävänsä toteuttamiseksi julkisen talouden suunnitelman laadinnan säädöstenmukaisuutta, hallituksen julkiselle taloudelle asettamien tavoitteiden saavuttamista, valtiontalouden kehysten sekä EU:n vakaus-ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2017 sekä kevään 2018 julkisen talouden suunnitelman perustana olevien valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta.
Arvio perustuu julkisen talouden suunnitelman ja sen sisältämän Suomen vakausohjelman tausta-aineistoihin, valtiovarainministeriön riippumattomaan ennusteeseen sekä muiden ennustelaitosten talousennusteisiin. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstöön kuuluvan rakenteellisen jäämän ja menosäännön laskenta ja niitä koskevat tulkinnat perustuvat niitä koskeviin EU-säädöksiin ja ohjeistukseen. Kehysten noudattamisen arviointiin käytettiin hallituksen kehyspäätös- ja talousarvioasiakirjoja, talousarvion toteumatietoja ja valtion tilinpäätöstietoja. Tarkastusvirasto on päätynyt arvion perusteella seuraaviin havaintoihin ja johtopäätöksiin:
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019-2022 on laadittu oleellisilta osin sitä koskevan asetuksen mukaisesti.
Julkisen talouden nimellistä rahoitusasemaa koskeva hallituksen esittämä monivuotinen tavoiteura ja julkisen talouden alasektoreille vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa asetetut rahoitusasematavoitteet eivät muodosta täysin yhtenäistä kokonaisuutta.
Hallitus on kohentuneen taloustilanteen myötä saavuttamassa vuoteen 2019 asettamansa julkisen talouden rakenteellisen rahoitusasematavoitteen (MTO). Myös julkisen talouden velkasuhde on taittumassa tavoitteen mukaisesti.
Valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2017.
Suomi on vuonna 2017 noudattanut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää osiota sekä korjaavaa osiota.
Julkisen talouden suunnitelman perustana oleva valtiovarainministeriön ennuste on realistinen, joskin sote- ja maakuntauudistus sisältää julkisen talouden suunnittelukaudella riskejä ennustetta suuremmista julkisista menoista.
Yhteenveto havainnoista
Pääosa hallituskauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa asetetuista rahoitusasema- ja velkatavoitteista tullaan tarkastusviraston tekemän arvion perusteella saavuttamaan. Rakenteellista jäämää koskeva tavoite saavutettiin jo vuonna 2016. Myös nimellisten rahoitusasematavoitteiden saavuttaminen on lähellä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on pienentynyt olennaisesti, mutta ehdollisten vastuiden, kuten valtiontakausten, muodostama riski julkisen talouden kestävyydelle on kasvanut huomattavasti.
Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan tekemässä arvioinnissa ei ole havaittu merkittäviä puutteita finanssipoliittisen lain ja sen nojalla annettujen säädösten muodostaman kokonaisuuden noudattamisessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa määritellyn, julkista taloutta koskevan keskipitkän aikavälin rahoitusasematavoitteen (MTO) saavuttamisessa on edistytty säädösten mukaisesti. Julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetusmuutoksen edellyttämät nimellistä rahoitusasemaa koskevat monivuotiset tavoitteet julkiselle taloudelle ja sen osa-alueille on asetettu. Julkisen talouden suunnitelman sisältö ja rakenne vastaavat pitkälti vaatimuksia. Julkisen talouden tavoitteenasettelu on kuitenkin osittain epäselvää. Lisäksi julkisen talouden suunnitelman tietosisältöä on edelleen syytä tarkentaa joidenkin yksityiskohtien osalta.
Tarkastusviraston arvion mukaan Suomi on noudattanut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion kriteereitä vuonna 2017. Ennakollisen arvion mukaan Suomi täyttää ennalta ehkäisevän osion vaatimukset keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisesta myös vuosina 2018 ja 2019. Ennakkoarvion mukaan korjaavan osion kriteereitä noudatetaan 2018–2019.
Valtiovarainministeriön ennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja julkisen talouden rahoitusaseman BKT-suhteen kehitykselle vuosina 2018–2020 ovat lähellä sekä muiden kotimaisten ennustelaitosten, että Euroopan komission ennusteita. Ennustekuvaa voi luonnehtia tämän hetkisin tiedoin realistiseksi, joskin sote- ja maakuntauudistus sisältää julkisen talouden suunnittelukaudella riskejä ennustetta suuremmista julkisista menoista. Talouskasvuennusteen tarkentumisriski on suunnaltaan neutraali, mutta painottuu kuluvan vuoden jälkeen hieman alasuuntaan. Valtiovarainministeriön makroennusteet ovat osoittautuneet pitkän aikavälin ennustevertailussa luotettaviksi.
Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2017 ja kehyksen ulkopuoliset menot pysyivät vakaalla tasolla. Vuoden 2017 kehystasoon tehdyt rakenteelliset tarkistukset on toteutettu kehysmenettelyn periaatteiden mukaisesti. Kehysmenettelyn toimivuudessa menojen rajoittajana on samalla kuitenkin havaittu ongelmia ja erityisesti rakennetarkistusten perusteiden läpinäkyvään esittämiseen talousarvioissa tulisi kiinnittää huomiota.
Lisätietoja
