Yhtiöittämisellä tavoitellaan tehokkaampaa ja joustavampaa toimintaa, mutta toisaalta se kaventaa eduskunnan budjettivaltaa. VTV suosittelee, että yhtiöittämiselle olisi aina selkeät perusteet ja että yhtiöittämisen edut osoitettaisiin mahdollisimman hyvin etukäteen.
Valtiolla on yhtiöitä, joilla se hoitaa sisäisiä palvelutehtäviään ja harjoittaa liiketoimintaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut, miten liiketoiminnan harjoittamisen edellytykset ovat toteutuneet. Valtio on omistajana 68 osakeyhtiössä ja lisäksi se harjoittaa liiketoimintaa Senaatti-liikelaitoksen ja Metsähallituksen kautta. Valtion liiketoimintaan sidotun omaisuuden arvo on noin 42 miljardia euroa.
Valtion yhtiömuotoinen palvelutuotanto koetaan ketteräksi, kun omaisuutta koskevia päätöksiä voidaan tehdä yksityisten toimijoiden tavoin nopeasti ja ilman julkista keskustelua. Kääntöpuolena on, että eduskunta ei tämän johdosta voi enää vaikuttaa kaikkiin talousarvion ulkopuolisiin, valtion omaisuutta koskeviin merkittäviin päätöksiin.
”Yhtiön markkinaehtoinen toiminta voi tuoda hyötyjä palvelutuotantoon. Tällaiset synergiaedut puoltavat julkisten palveluiden tuottamista liiketoimintana. Jos taas yhtiömuotoisen toiminnan perusteet eivät täyty tai ne ovat epäselvät, pitää miettiä, onko yhtiömuoto tarkoituksenmukainen”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen sanoo.
Senaatti-kiinteistöjen asema liikelaitoksena voi tuottaa valtiolle konsernitason hyötyjä kuten tehokkaampaa tilankäyttöä. Senaatti-kiinteistöjen tilojen vuokraus valtion ulkopuolisille tahoille voi kuitenkin nykytasollaan olla laajempaa kuin mitä lainsäädännön muuttuvat vaatimukset sallivat jatkossa.
Valtiolla on myös heikosti kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkiksi postitoiminnan yleispalvelun ja jäänmurron liiketoiminta on kehittynyt epäsuotuisasti. Molemmat ovat kuitenkin yhteiskunnan kannalta välttämättömiä palveluja, jotka on turvattava.
”Jos liiketoiminnan tuotot eivät kata toiminnan kustannuksia, julkista palvelua ei tule tuottaa liiketoimintana. Ministeriöiden olisi hyvä arvioida säännönmukaisesti, millä tavoin toimintaympäristö on muuttunut ja ovatko valtio-omisteisten yhtiöiden ja liikelaitosten toimintamuodot ja tavoitteet edelleen perusteltuja niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin”, Vuorinen suosittelee.
VTV:n tarkastuksen päätelmät perustuvat neljästä tarkastuksen kohteeksi valitusta osakeyhtiöstä sekä Senaatti-liikelaitoksesta tehtyihin havaintoihin. Kohteina olivat postitoiminnan yleispalvelu, jäänmurto, valtion pörssiomistuksen hallinta, kiinteistöomaisuuden hallinta ja liiketoimintaan sidotun pääoman käytön tehostaminen.
Lisätietoja
