Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja 10 muuta EU:n kansallista tarkastusvirastoa tarkastivat vuosina 2016–2017 työllisyyteen ja koulutukseen suunnattua EU-rahoitusta. Tavoitteena oli selvittää, miten kansalliset rakennerahasto-ohjelmat edistävät Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamista koulutuksen ja työllisyyden alueilla.
Tarkastukseen osallistuneiden maiden kansallisista raporteista koottu yhteisraportti on nyt julkaistu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla. Raportissa käsitellään sitä, miten edellytyksiä Eurooppa 2020 -yleistavoitteiden saavuttamiselle olisi mahdollista parantaa. Rakennerahastokausi on yhä kesken, joten sen tuloksia, tehokkuutta tai vaikuttavuutta ei ole vielä mahdollista kattavasti selvittää.
Tutustu kansallisista raporteista koottuun yhteisraporttiin
Suomen rakennerahasto-ohjelmasta (Kestävää kasvua ja työtä 2014 –2020) tarkastettiin toimintalinjat, jotka liittyvät työllisyyteen ja työvoiman liikkuvuuteen; koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen; ja sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Raporttia varten tehtiin haastatteluita mm. työ- ja elinkeinoministeriössä sekä ELY-keskuksissa.
Haastatteluissa käytiin läpi kansallisen rakennerahasto-ohjelman valmistelua, täytäntöönpanoa ja rahoituksen myöntämisen perusteita. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin seitsemään rahoitusta saaneeseen projektiin. Tavoitteena oli selvittää, ovatko Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteet säilyneet ohjelmakauden toteutuksessa mukana ja onko tavoitteiden saavuttamiselle edellytyksiä.
Yhteisraportissa todetaan, että kansalliset rakennerahasto-ohjelmat ovat tärkeä väline Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiselle. Tarkastusvirastot päätyivät raportissa mm. seuraaviin johtopäätöksiin ja suosituksiin: Rakennerahasto-ohjelmien kansallinen toteutus on pääosin tavoitteiden mukaista. Tarkastus kuitenkin toi esiin, että EU:n ohjeistus rakennerahasto-ohjelmien laadinnasta sekä rahastojen käytön säännöt ovat monimutkaistuneet. Työryhmä suosittaa, että Euroopan komissio huomioi nämä haasteet siten, että se yksinkertaistaa tavoitteiden asettamista sekä toimintaohjelmien ja kumppanuussopimusten pohjavaatimuksia.
Tavoitteiden edistymisen seuranta toimii yleisellä tasolla. Tarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että seurannassa käytettävien indikaattorien läpinäkyvyydessä, tarkoituksenmukaisuudessa ja joustavuudessa on yhä parannettavaa. Tämä havainto koskee sekä EU-tasolla asetettuja yhteisiä indikaattoreita että kansallisesti valittuja indikaattoreita. Työryhmä suosittelee, että komissio arvioi yhteisten indikaattorien tarkoituksenmukaisuutta. Komission tulisi myös yhdessä jäsenmaiden kanssa arvioida, onko kaikki kerättävä tieto tarpeellista ja voisiko pakollista tiedonkeruuta vähentää. Lisäksi jäsenmaiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, että perustelut valituille indikaattoreille esitettäisiin rakennerahasto-ohjelmassa läpinäkyvyyden parantamiseksi.
Tuloskehikon käyttöönotto rakennerahastokaudelle 2014–2020 voi toimia askeleena kohti vahvempaa tuloksiin keskittyvää ohjausta. Taloudellisten ja suoritusindikaattorien liiallinen korostaminen voi kuitenkin johtaa myös vääränlaisiin kannustimiin. Tuloksiin suuntautumisen parantamiseksi jäsenmaiden ja komission tulisi yhdessä tehdä työtä taloudellisten kannustimien parantamiseksi seuraavalle ohjelmakaudelle.
Jäsenmaiden valvonta ja arviointijärjestelmät ovat yleisesti ottaen riittäviä. Tarkastuksessa on korostunut ulkopuolisen ennakkoarvioinnin (ex-ante-arvioinnin) tärkeys, jotta rakennerahasto-ohjelmia saadaan kehitettyä. Komission ja jäsenmaiden tulisi varmistaa, että olennaiset EU-tason ohjeistukset ovat valmiit hyvissä ajoin ennen ohjelmakauden alkua. Lisäksi jäsenmaiden tulisi voida käyttää uudelleen mahdollisimman montaa elementtiä aiemmille kausille rakennetuista kansallisista valvontajärjestelmistä. Työryhmä suosittaa, että hallintoviranomaiset kiinnittävät huomiota ex-ante-arvioinnin tuloksiin ja suosituksiin.
Rakennerahasto-ohjelmissa tavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet noudattavat suurimmalta osalta johdonmukaista toimintalogiikkaa, joten niiden voidaan arvioida olevan potentiaalisesti vaikuttavia. Projektien valintaa ohjaavat periaatteet korostavat riittävästi tuloksia. Tehokkuutta ei aina riittävästi huomioida projektien valinnassa. Työryhmä suosittaa, että hallintoviranomaiset vahvistavat toimintalogiikkaa selkeyttämällä toiminnan ja tulosten välistä suhdetta sekä erityisesti toimenpiteiden panosta erityistavoitteisiin ja Eurooppa 2020 -yleistavoitteisiin. Lisäksi hallintoviranomaisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota toiminnan tehokkuuteen osana projektien valintaa.