Tilojen voi arvioida osaltaan tukeneen kohtuullisesti niissä harjoitettavaa toimintaa. Tarkastuksessa tuli esiin joitakin ongelmia, jotka ovat haitallisia erityisesti tarkasteltaessa asiaa valtion kokonaisedun kannalta. Tarkastuksessa selvitettiin, onko puolustushallinnon tilojen hallinta ollut toimivaa ja taloudellista vuoden 2003 kiinteistöuudistuksen jälkeen.
Puolustushallinnon käytössä olevat huonetilat ovat noin kolmasosa valtion toimitiloista, ja näistä tiloista aiheutuviin menoihin käytetään merkittävä osa puolustusbudjetista. Valtion talousarviosta katetut puolustushallinnon toimitila- ja kiinteistömenot olivat vuonna 2010 noin 230 miljoonaa euroa (noin 10 % hallinnonalan kokonaismenoista).
Vuonna 2003 toteutetussa puolustushallinnon kiinteistöuudistuksessa valtion tilojen ja kiinteistöjen omistajatehtävät siirrettiin puolustushallinnon ulkopuolelle, suurimmaksi osaksi Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Puolustushallinto vuokrasi siitä lähtien tarvitsemansa tilat ja kiinteistöt niiden omistajilta. Puolustushallinnon rakennuslaitokselle jäi kuitenkin periaatteessa näiden tilojen ylläpitotehtävistä huolehtiminen. Tätä järjestelyä on kutsuttu pääomavuokramalliksi ja siihen on katsottu sisältyvän riskejä perinteiseen kokonaisvuokramalliin verrattuna muun muassa osapuolten vastuusuhteiden monimutkaisuuden vuoksi.
Puolustushallinnon tilahallintatoimintaan kohdistuneessa tarkastuksessa selvitettiin, onko puolustushallinnon tilojen hallinta ollut toimivaa ja taloudellista vuoden 2003 kiinteistöuudistuksen jälkeen.
Tarkastuksen perusteella puolustushallinnon käytössä olleiden tilojen voi arvioida osaltaan tukeneen kohtuullisesti niissä harjoitettavaa toimintaa. Tarkastuksessa tuli esiin joitakin ongelmia, jotka ovat haitallisia erityisesti tarkasteltaessa asiaa valtion kokonaisedun kannalta.
