Tarkastusala muuttuu nopeassa tahdissa. Niin valtionhallinnon digitalisaatio kuin taloushallinnon palvelujen ja niitä toteuttavien tietojärjestelmien keskittäminen luovat uudenlaisen toimintaympäristön tarkastukselle. Aiempaa enemmän korostuu kokonaisuuksien hallinta ja järjestelmien kokonaisymmärrys. Politiikkavalmistelun tarkastuksessa puolestaan poikkihallinnollisuus, asioiden keskinäiskytkökset ja tiedonmuodostuksen monialaiset menetelmät korostavat tarvetta systeemiselle lähestymiselle, kirjoittaa strategiapäällikkönä VTV:ssä toiminut Pirkko Lahdelma.
Kirjoittaja
Eduskunnan tietotarpeet muuttuvat ja tarkastustiedon oikea-aikaisuutta ja olennaisuutta päätöksenteon kannalta on syytä täsmentää. Siksi tarkastusvirastossa aiempi tarkastuslajipohjainen suunnittelu ja toimeenpano on uudistettu antamaan tilaa koko viraston osaamista ja asiantuntijuutta paremmin hyödyntävälle yhteiselle suunnittelulle ja projektityölle.
Kansainväliset esimerkit uudenlaisesta tarkastustyön organisoinnista tukevat johtamis- ja organisaatiouudistusta, joka VTV:ssä toteutettiin talven 2019 aikana strategian toimeenpanoa varten. Kaksi vahvaa tavoitetta ohjaavat uudistumista: tarkastusten vaikuttavuuden lisääminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen. Näille tavoitteille on strategiavuoropuhelussa osoitettu vankka koko henkilöstön tuki.
Tiimipohjainen projektityö antaa kattavan mahdollisuuden uuden oppimiselle ja osaamispotentiaalin hyödyntämiselle. Toimintamallien rohkea kehittäminen ja innovatiivisuuden lisääminen on ajoittain ollut haastava tavoite riskienhallinta-ammattilaisten työyhteisössä. Tämänkaltainen uudistuminen vaatii aikaa, mutta pitkäjänteinen työ tullaan palkitsemaan.
Uusien päämäärien tavoittelussa korostuu vuorovaikutus, aktiivinen ja avoin keskustelu ja näkökulmien esittäminen, näiden perustelu ja argumentointi. Yhdessä piirrämme isoa kuvaa siitä, miten kaikki tekemämme työ tukee virastotason tavoitteita. Luomme keskinäistä kannustusta ja tarkastusviraston työn yhteiskunnallista merkitystä esille tuovaa ilmapiiriä.
Toivottu uudistuminen parantaa tiedon hyödynnettävyyttä
Tarkastusviraston kunnianhimoinen uudistus on jo saanut hyvää palautetta sidosryhmiltä. Tarkastusviraston työhön luotetaan, ja tuotettu tieto tukee hallinnon uudistumista. Vaikuttavuusjohto on luonut toimivat verkostot ja käy aktiivista vuoropuhelua hallinnossa. Eduskunnan tietotarpeiden laajempi tunnistaminen ja tiedon uudenlainen kohdentaminen on myös lisännyt tarkastustyön vaikuttavuutta. Tämä näkyy myös siinä, että valiokunnat hyödyntävät aiempaa enemmän tarkastusviraston asiantuntemusta, lausuntoja ja katsauksia.
Kattava politiikkavalmistelun seuranta on tarkastustyön suuntaamisen ytimessä. Uudistuminen onnistuu taitoja kartuttamalla ja toimintamalleja kehittämällä. Johtamistaitoja ja näkemyksellisyyttä on vahvistettu johdon vastuualueiden ja työtehtävien uudelleen määrittelyn sekä johtamiskoulutuksen avulla. Vastaavasti asiantuntijoiden johtamisosaamista on tuettu koulutusryhmissä yhteisten kehittämistehtävien ja valmennuksen kautta.
Esimerkkejä uudenlaisesta yhdessä tekemisestä ja kokeilevasta otteesta viime vuosilta ovat nuorten asiantuntijoiden ohjelma Visio, asiantuntijoiden kehittämisohjelmat ASKEL 1-4, johdon koulutusohjelmat sekä oppimiskeskusten luominen osaamisen kehittämisen vahvistamiseksi. Asiantuntijoiden yhteisprojekteissa kokeiltiin yksikkörajojen ja eri asiantuntemusalojen yli menevää uudenlaista yhteistyötä, ja niistä saadut kokemukset ovat osaltaan kannustaneet uuteen organisaatio- ja toimintamalliimme. Systeemiajattelu edellyttää asiantuntijoiden yhteistyötä ja monipuolista osaamisen yhdistämistä.
Tarkastusala on aina ollut kansainvälistä, muutoksissa yhteistyö korostuu
Tarkastusalan murros näkyy myös kansainvälisen verkostotoiminnan vahvistumisena. Data-analytiikan ja tekoälypohjaisten työkalujen kehittämistyötä tehdään vertaisvirastojen yhteisissä asiantuntijaverkostoissa. Tarkastusvirasto noudattaa kansainvälisiä ulkoisen tarkastuksen standardeja. Standardien ja työmenetelmien kehittämistyötä tehdään kattojärjestö INTOSAIn ja sen alueellisten järjestöjen alaisissa työryhmissä ja verkostoissa.
Suomen vastuulla on ollut luoda uusia ennakointiin ja uusien ilmiöiden tunnistamiseen liittyviä työmenetelmiä eurooppalaisen järjestömme EUROSAIn hallintoneuvostotyössä. Suomelle tärkeät globaalit kestävän kehityksen tavoitteet ovat näkyvästi esillä tarkastusviraston johtamassa ympäristötarkastuksen työryhmässä. Tarkastusviraston aloitteesta perustettu koronakriisin tarkastusyhteistyö on tukenut hallitusten toimien vertailtavuutta ja nopeuttanut tarkastusvirastojen toimintaa poikkeusoloissa. Kansainvälinen työ vahvistaa tarkastusviraston osaamista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa laajemmin tarkastusalan kehitykseen.
Ennakointi, arviointi ja joustavuus pitävät tarkastamisen ajan hermolla
Asiantuntijaorganisaation uudistuminen on innostava matka, joka onnistuu parhaiten laajan ja avoimen keskustelun pohjalta. Erinomaisten tulosten näkyväksi tekeminen on tärkeää ja tukee myös tunnetta siitä, että tehty kehitystyö on kantanut hedelmää. Toiminnan uudistamisessa on viisautta myös hyväksyä, että kaikkia kokeiltuja ideoita ei kannata vakiinnuttaa tai prototyyppejä ei muuteta uusiksi tuotteiksi. Sidosryhmien palaute on tässäkin vaikuttava tuki kehittämistyölle.
Tarkastusvirasto uudistuu, jotta eduskunnalla on jatkossakin olennaista ja oikea-aikaista tietoa päätöksenteon tukena. Nopeasti kehittyvä teknologia parantaa automaattisten kontrollien kautta taloudenhoidon järjestelmien toimintavarmuutta. Samalla politiikkavalmistelussa tarvitaan kattavampaa tietoa ja asiakytköksien ymmärrystä. Tarkastusviraston tavoite on ennakoida näitä toimintaamme vaikuttavia muutoksia ja parantaa osaamisen joustavaa valjastamista uudenlaisen työn tekemiseen. Näin turvaamme myös valtionhallinnon toimivuutta ja tuemme uusien toimintamallien kehittämistä hallinnossa.