Ilmastonmuutoksen tarkastaminen monipuolistuu maailmalla

Heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita käsiteltiin jälleen YK:n korkean tason poliittisessa kokouksessa. Erityistarkastelussa tapaamisessa oli muun muassa SDG 13 eli ilmastotoimet. Kokouksessa todettiin, että lämpötilaennätyksiä rikottiin jälleen vuonna 2023. Kansainvälisen ilmastorahoituksen määrällinen tavoite saavutettiin vihdoin, mutta samalla fossiilisia polttoaineita tuettiin enemmän kuin koskaan.

Maailman tarkastusvirastoissa ilmastotoimien taloudellisuutta, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan tuloksellisuustarkastusten avulla. VTV:n johtaman ympäristötarkastamisen työryhmän INTOSAI WGEA:n (Working Group on Environmental Auditing) kokemusten perusteella niiden kehittymisessä voidaan havaita ainakin kolme suuntaa.

Hillitsemisestä sopeutumiseen

Vielä viime vuosiin saakka suurin osa ilmastonmuutosta käsittelevistä tarkastuksista keskittyi ilmastonmuutoksen hillintätoimiin eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Monet tarkastusvirastot VTV mukaan lukien arvioivat vuoden 2010 paikkeilla esimerkiksi uusituvan energian tukimuotoja mutta myös laajemmin hillintästrategioiden toimeenpanoa.

Kun ilmastopolitiikassa on alkanut viime vuosina korostua ymmärrys siitä, että ilmastonmuutokseen on välttämätöntä sopeutua, ovat myös tarkastusvirastot ryhtyneet arvioimaan sen tuloksellisuutta. Esimerkiksi kuivuuden tai tulvien lisäännyttyä on tarkastuksissa käsitelty niihin liittyviä taloudellisia riskejä ja toimenpiteiden tehokkuutta. Sopeutumistoimia on kuitenkin hankalampi tarkastaa kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, koska niille on vaikea asettaa mitattavia tavoitteita. Budjettivarojen käytön tuloksellisuuden kannalta kyse onkin ennen kaikkea tulevaisuudessa vältettävistä kustannuksista.

Toiseksi ilmastotarkastuksia on tähän asti laadittu etupäässä kehittyneissä maissa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Globaalin etelän maat ja niiden tarkastajat ovat hyvin perillä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Käynnissä olevat globaalit hankkeet – Brasilian tarkastusviraston koordinoima ClimateScanner, jossa on kehitetty metriikkaa ilmastonmuutoksen hallinnan arvioimiseksi sekä INTOSAIn kehitysjärjestön IDIn rinnakkaistarkastus ilmastonmuutokseen sopeutumisesta – auttavat varsinkin ensimmäisiä ilmastotarkastuksia laativia virastoja pääsemään alkuun. Samalla voidaan olettaa, että ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien tarkastaminen saa enemmän painoarvoa maailmanlaajuisesti.

Globaaleja heijastusvaikutuksia ja luontopohjaisia ratkaisuja

Kolmanneksi ilmastonmuutosta käsitellään nykyisin hienosyisemmin sekä epätasa-arvoisuuteen kiinnittyen. Esimerkiksi WGEA nosti vuoden 2022 Ukulhasin yleiskokouksen pääteemaksi pienten saarivaltioiden erityisen haavoittuvaisuuden ilmastoriskien kasvaessa sekä näiden maiden vaikeudet saada kansainvälistä ilmastorahoitusta.

Vuoden 2024 Rovaniemen yleiskokouksessa puolestaan käsiteltiin arktisen ympäristönmuutoksen yhteydessä sitä, mikä merkitys alkuperäiskansatiedolla on sopeutumisessa nopeasti muuttuvaan ympäristöön. Samalla kävi ilmi, että alkuperäiskansanäkökulmasta keskustellaan runsaasti etenkin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Alkuperäiskansanäkökulma voi auttaa ymmärtämään laajemminkin kaikkein osallisuutta Agenda 2030:n ”ketään ei jätetä” -hengessä.

Teema näkyy myös oikeudenmukaisen siirtymän politiikkojen toimeenpanoa käsittelevissä tarkastuksissa, joita on tehnyt muun muassa Kanada ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. WGEA:n ja Helsingin yliopiston yhteiskurssilla on myös jo useana vuotena käsitelty globaaleja heijastusvaikutuksia; valtiot eivät toimi tyhjiössä, vaan niiden toimilla on usein joko positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia myös muuhun maailmaan.

Yksi nousevista teemoista on eri politiikka-alojen väliset yhteydet ja politiikkajohdonmukaisuus. WGEA viimeistelee parhaillaan luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen välisiä kytkentöjä käsittelevää hanketta. Esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut voivat auttaa sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä että sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole vain 17 toisistaan irrallaan olevaa tavoitetta. Nykyisin korostetaankin yhä enemmän tavoitteiden välisiä yhteyksiä. Samaa keskustelua voi soveltaa myös ilmastonmuutoksen torjumiseen: tulisiko hallinnon käsitellä ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista nykyistä useammin yhdessä eikä erillisinä osa-alueina?

VTV:n omat tarkastukset koskevat vihreän siirtymän energiaratkaisujen rahoitusta sekä ilmastopolitiikan tietoperustaa. Nämä tarkastukset julkaistaan vuonna 2025.