Kestävyydellä on monta ulottuvuutta akkuarvoketjussa

Akkualan yhteydessä puhutaan usein akkuarvoketjusta, jossa raaka-aineita jalostetaan valmiiksi tuotteiksi siten, että prosessin jokainen vaihe kasvattaa tuotteen arvoa. Kestävyys (tai vastuullisuus) tämän arvoketjun toteuttamisessa on monitahoinen kokonaisuus, joka liittyy akkumineraalien louhintaan ja jalostamiseen sekä akkujen kokoonpanoon ja niiden kierrättämiseen.

Selvitimme tuoreessa tarkastuksessamme, mitä erilaisia asioita kestävyys akkuarvoketjun toteuttamisessa voi tarkoittaa, ja miten kestävän tuotannon toteuttamisessa on onnistuttu.

Luvituksen kesto ja ennakoimattomuus koetaan ongelmiksi

Kestävän kehityksen keskeinen yhteiskunnallinen ohjauskeino on lainsäädäntö. Tällä hetkellä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja ympäristölupamenettely ehkäisevät ympäristöhaittoja ja turvaavat luontoarvoja maassamme kokonaisuutena hyvin.

Näihin menettelyihin liittyy kuitenkin myös ongelmia. YVA- ja ympäristölupamenettely ovat ajan myötä laajentuneet ja ajallisesti pidentyneet. Investointeja harkitsevat yritykset näkevät pitkät YVA- ja lupamenettelyt usein riskiksi, joka viivästyttävät tuotantotoiminnan aloittamista.

Yritysten näkökulmasta on myös tärkeää, että kohdemaan sääntely-ympäristö on ennakoitavaa. Kaivos- ja akkuteollisuuden hankkeissa luvituksen ennakoitavuus koetaan usein ongelmaksi. Julkisuudessa esiin on noussut BASF Battery Materials Finland Oy:n (BASF) Harjavallan akkukemikaalitehtaan ympäristölupaprosessi, jossa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ensin myönsi ympäristöluvan, Vaasan hallinto-oikeus kumosi sen ja viimeisimpänä korkein hallinto-oikeus palautti hakemuksen käsiteltäväksi uudelleen.

Yritykset yleensä olettavat, että tuomioistuimet eivät tee myönnettyihin ympäristölupiin olennaisia muutoksia. BASFin ympäristöluvan kumoaminen on kuitenkin yksittäistapaus. Yleensä myönnettyä ympäristölupaa ei kumota, ja siihen tehdään eri oikeusasteissa vain rajattuja muutoksia.

Paikallisyhteisön hyväksyntä elinehto  

Varsinkin kaivostoiminnan paikallista eli paikallisyhteisön hyväksyntää kutsutaan usein sosiaaliseksi toimiluvaksi (SLO, Social Licence to Operate). Kyse on vuorovaikutusprosessista, jonka avulla hyväksyntää ja luottamusta luodaan ja ylläpidetään. Sosiaalinen toimilupa perustuu sosiaalisesti kestävän kehityksen käsitteeseen ja yritysten yhteiskuntavastuuseen. Kysymys on siitä, mille tahoille ja mistä asioista yritys on vastuussa.

Sosiaalinen toimilupa ei ole hallinnollinen lupa vaan yrityksen sidosryhmäsuhteissaan toteuttamaa vapaaehtoista itsesääntelyä, joka täydentää velvoittavaa sääntelyä. Ilman sosiaalista toimilupaa kaivoksen on yleensä vaikea toimia menestyksekkäästi.

Suomessa kaivostoiminnan ympäristövaikutukset nousivat voimakkaasti julkiseen keskusteluun Talvivaaran kaivoksen ongelmien yhteydessä vuonna 2012. Paikalliset asukkaat olivat huolestuneita kaivosonnettomuuden vaikutuksista ympäristöön. Samalla nousi esiin myös kysymys kaivostoiminnan paikallisesta hyväksynnästä.

Onnettomuuden jälkeen paikallisyhteisö on suhtautunut myönteisemmin kaivokseen. Talvivaaran toimintaa jatkava akkumineraaleja louhiva ja jalostava Terrafame Oy on pyrkinyt kuulemaan paikallisten asukkaiden huolia sekä käymään vuoropuhelua paikallisyhteisön kanssa. Sosiaalisen toimiluvan saavuttamista ovat edistäneet myös yhtiön toiminnan myönteiset vaikutukset alueelliselle elinvoimalle sekä se, että ammattikalastusta voidaan jälleen harjoittaa kaivoksen lähivesistöissä.

Yleensä kaivoshankkeita vastustetaan eniten malminetsintävaiheessa ja kaivosta perustettaessa. Paikkakunnalle sijoittuva kaivos on merkittävä tulonlähde, mikä vaimentaa sen vastustusta. Ihmisillä on myös taipumus tottua paikkakunnalla olevan kaivoksen toimintaan. Toiminnassakin oleva kaivos voi kuitenkin ”menettää” sosiaalisen toimilupansa, jos se toimii virheellisellä tavalla.

Kaivosten ohella myös akkuteollisuuden hankkeissa on tärkeää saavuttaa paikallisyhteisön hyväksyntä. Suomessa Kotka-Haminan ja Vaasan seuduilla on tunnistettu, että paikallisten asukkaiden keskuudessa akkutehdashankkeet herättävät tiettyä pelkoa. Tätä on pyritty lieventämään viestimällä aktiivisesti hankkeista paikallisyhteisölle ja kuuntelemalla ihmisten huolia.

Akkumateriaalien kierrätyksen merkitys korostuu

Keskeinen osa kestävää kehitystä on kiertotalous. Metalleja kierrättämällä voidaan edistää malmien riittävyyttä maankuoressa. Mitä paremmin metallien kierrättämiseen perustuva kiertotalous toimii, sitä paremmin niiden tarjonta vastaa kysyntää ja sitä kestävämpää on myös kaivosteollisuus.

Akkuliiketoiminnan arvoketjun viimeinen vaihe on kierrätys. Akkumateriaalien kierrätyksellä ei ole mahdollista ratkaista mineraalien saatavuutta.  Vasta vuosien kuluttua, kun liikenteen sähköistyminen on edennyt ja akkuja poistuu huomattavassa määrin käytöstä, korostuu kierrätettyjen raaka-aineiden merkitys.

Suomessa on kuitenkin jo akkukierrätysliiketoimintaa. Valtionyhtiön Fortum Oyj:n Ikaalisten laitoksella käsitellään mekaanisesti käytöstä poistuneet akut. Niistä erotettu musta massa kierrätetään Fortumin Harjavallan laitoksen hydrometallurgisessa prosessissa, minkä jälkeen siitä tuotetaan uusioraaka-aineita, joita voidaan hyödyntää uusissa akuissa.

Tulevaisuudessa EU:n akkuasetus (2023/1542) tulee vaikuttamaan akkumateriaalien kierrätykseen siinä esitettyjen metallien kierrätysvaatimusten kautta.

Alhaisesta hiilijalanjäljestä hintahyöty

Usein käytetty mittari kestävyydelle ja vastuullisuudelle on hiilijalanjälki, jolla tarkoitetaan tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa. Autoteollisuus pyrkii alentamaan tuotteidensa hiilijalanjälkeä. Tämä koskee myös auton valmistuksessa käytettäviä materiaaleja.

Vähäinen ilmastokuorma voi olla akkuteollisuudessa edellytys liiketoiminnan harjoittamiselle. Yritys voi myös joissakin tilanteissa saada alhaisen hiilijalanjäljen tuotteista muita tuotteita korkeamman hinnan. Esimerkiksi Terrafame Oy:n eurooppalaiset asiakkaat arvostavat akkumateriaalin matalaa hiilijalanjälkeä. Yhtiön bioliuotusmenetelmä kuluttaa energiaa 90 prosenttia perinteisiä menetelmiä vähemmän. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yhtiö voi saada akkukemikaalien alhaisesta hiilijalanjäljestä hintalisää.