VTV on jo pitkään tarkastanut kaikkien valtion kirjanpitoyksiköiden tilinpäätökset. Vuosien saatossa raportointi on aikaistunut ja yhdenmukaistunut. Samalla huomautusten määrä on laskenut.
Kirjoittaja
Tarkastusvirasto on antanut kaikista kirjanpitoyksiköistä (aiemmin tilivirastoista) joka vuosi tilintarkastuskertomukset nyt 30 vuoden ajan. Ensimmäiset tilintarkastuskertomukset annettiin vuodelta 1992 ja ensimmäisen kerran tilintarkastuskertomukset annettiin kaikista tilivirastoista vuodelta 1994. Nuo kertomukset siis annettiin ennen kuin nykymuotoinen moninkertainen kirjanpito ja tilinpäätös otettiin valtiolla käyttöön.
Suurimmillaan tilintarkastuskertomusten määrä on ollut noin 120 kertomusta vuodessa. Vuodesta 2012 alkaen kertomuksia on annettu noin 65–70 vuosittain. Kertomusten määrän lasku johtui tarkastuskohteissamme tapahtuneista muutoksista, joista merkittävimmät ovat olleet yliopistojen ja korkeakoulujen poistuminen talousarviotalouden piiristä vuonna 2010 sekä koko 2000-luvun jatkuneet virastojen yhdistämiset. Lisäksi vuoteen 2011 saakka tarkastusvirasto antoi vuosittain tilintarkastuskertomukset myös tulosohjattuina virastoina toimivien ELY-keskusten (sitä ennen TE-keskusten) ja aluehallintovirastojen tilintarkastuksista.
Tarkastuksen kohteena oleva kokonaisuus – valtion talousarvio, tuotot ja kulut, tase ja muut talouden tiedot – on pysynyt jotakuinkin samana yliopistojen ja korkeakoulujen muutosta lukuun ottamatta.
Kohti tiiviimpää ilmaisua
Tilintarkastuskertomukset annettiin alkuvuosina pääosin kesälomien jälkeen. Aikatauluja tiivistettiin vähitellen nykyiseen toukokuun alkuun. Tilintarkastuskertomusten rakenne on pysynyt varsin samana. Lausuma-alueissa on tapahtunut vain pientä muutosta, ja jo vuonna 1994 tilintarkastuskertomus päättyi samanlaiseen laillisuuskannanottotekstiin kuin nykyisin.
Tilintarkastuskertomusten sisältö on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Alkuvuosina kertomukset olivat pitkiä, usein 8–9 sivua. Kertomuksia tiivistettiin ja yhtenäistettiin jo ensimmäisten vuosien jälkeen. Aiemmin kertomuksissa oli silti tyypillisesti enemmän selittävää tekstiä kuin nykyisin.
Kielteisten laillisuuskannanottojen ja ilmoitusvelvollisuuksien määrä on laskenut ja aiheet ovat muuttuneet paljon vuosien kuluessa. Kielteisiä laillisuuskannanottoja annettiin 2000-luvun alussa jopa yli 50 vuodessa. Vuonna 2006 ilmoitusvelvollisuuksia annettiin 36 tilintarkastuskertomuksessa.
Huomautukset vähentyneet
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tuloksellisuustiedot ja tuloksellisuuden laskentatoimi olivat suurin huomautettava kohdealue. Vähitellen kirjanpitoyksiköiden laskentatoimi kehittyi. Huomautusten määrää vähensi myös yliopistojen ja korkeakoulujen poistuminen tarkastuskohteista.
Vuodelta 2007 tarkastusvirasto antoi kielteisen laillisuuskannanoton 56 tilintarkastuskertomuksessa (yhteensä 118 kertomusta). Näistä 22 kertomuksessa huomautettiin maksullisesta toiminnasta ja 31 kertomuksessa muista tuloksellisuustiedoista ja tuloksellisuuden laskentatoimesta. Kahdeksan vuotta myöhemmin, vuodelta 2015 tarkastusvirasto antoi yhteensä enää 22 kielteistä laillisuuskannanottoa, joista 15 koski talousarvion vastaista menettelyä.
Vuosina 2016–2022 kielteisten laillisuuskannanottojen määrä on ollut noin 10–15 vuodessa, ja ilmoitusvelvollisuuksia on annettu vain muutamia vuosittain.
