Uudessa EU-säännöstössä velkasuhteen muutos on tärkeämpi kuin sen taso itsessään. Suomen velan ennustetaan kasvavan tulevina vuosina, joten sopeutusten tarve on suuri.
Kirjoittajat
Euroopan unionin uusien finanssipoliittisten sääntöjen tarkoitus on saada julkisyhteisöjen velkasuhde (velka suhteessa bruttokansantuotteeseen) laskuun. Näin velkaa pyritään saamaan tasolle, joka olisi talouden kokoon suhteutettuna maltillisempi. Pienemmän velan hoitaminen olisi helpompaa saatavissa olevilla tuloilla, kuten veroilla. Pienempi velka antaisi myös arvokasta liikkumavaraa talouden riittävään elvyttämiseen syvissä kriiseissä.
Uudistuneiden sääntöjen tavoitteena on pyrkiä velan vähenemiseen laskemalla tulojen ja menojen erotus, joka saisi julkisen velkasuhteen laskuun. Käytännössä julkisen talouden tuloista ja menoista lasketaan nettomenopolku, joka voidaan johtaa velkakestävyysanalyysin tuloksista (Debt Sustainability Analysis, DSA). Uusissa säännöissä nettomenopolun täytyy toteuttaa tietyt ehdot, jotta velkasuhde laskee ja on jatkossa kestävällä tasolla.
Velkatasot laskuun
Yksi ehdoista, niin kutsuttu velkakestävyysturvalauseke (Euroopan unioni, 2024a, artikla 7.1), asettaa velkasuhteen kehitykselle rajoitteita jo lähivuosille. Sääntöjen mukaan velan pitää laskea sopeutusjaksolla (4–7 vuotta) keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa, jos velkataso on 60–90 % bruttokansantuotteesta. Jos taas velka ylittää 90 % bruttokansantuotteesta, velan pitää laskea sopeutusjaksolla keskimäärin 1 prosenttiyksikköä vuodessa.
Ajatuksena on, että velkatasot saatettaisiin nopeasti laskuun, jos ne ovat päässeet liian suuriksi. Velkakestävyysturvalauseke ei ole ainoa analyysissä käytettävä ehto, mutta koska se tuottaa tiukimman sopeutusvaateen, se on sitova.
Suomi vs. Itävalta
Uusien finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämää sopeutustarvetta on laskettu myös Suomelle. Darvas ym. on replikoinut Euroopan komission laskentamenetelmän, jota Euroopan komissio kuvaa julkaisussaan. Darvasin laskelmien mukaan velan laskemisen ehto eli velkakestävyysturvalauseke muodostuu Suomelle rajoittavaksi ehdoksi, koska
Suomen velkataso on korkea eli yli 60 %
Suomen velkasuhteen ennustetaan kasvavan erittäin nopeasti ja
Suomi ei ole liiallisen alijäämän menettelyssä (Excessive Deficit Prosedure, EDP).
Velkaturvalauseke sitoo laskelmien mukaan Suomen lisäksi myös Itävaltaa. Itävallan velka ylittää myös 60 % bruttokansantuotteesta. Suomen tapaan Itävalta ei ole EDP-prosessissa, ja myös Itävallan osalta velkaturvalauseke on sitova ehto analyysissa. Kun näitä kahta maata verrataan 4 vuoden sopeutusjaksolla (vuodet 2025–2028), Itävallalle vaadittu sopeutus on kuitenkin Suomea huomattavasti pienempi. Miksi näin on?
Syy on se, että Suomen velkasuhteen ennustetaan kasvavan huomattavasti nopeammin kuin Itävallan. Uudessa EU-säännöstössä velkasuhteen muutos on siis paljon tärkeämpi kuin sen taso itsessään. Muuttumattoman politiikan skenaariossa ennustetaan, että Suomen velkasuhde kasvaa 12,7 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2028. Velkaturvalauseke edellyttää, että Suomen velkasuhteen pitäisi sen sijaan laskea 2 prosenttiyksiköllä sopeutusjakson loppuun mennessä (ks. kuvio 1). Erotus tavoitteen ja muuttumattoman politiikan skenaarion välillä on 14,7 prosenttiyksikköä. Itävallassa vastaava erotus on vain 4,7 prosenttiyksikköä.
Kuvio 1: Suomen ja Itävallan velkasuhteen ennusteet. Lähde: Darvas ym. sekä Striflerin ja Kangasrääsiön laskelmat.
Sopeutuksia tarvitaan
Tulkintana on, että Suomen velkasuhteen kääntäminen kasvusta laskuun ei tapahdu itsestään vaan se vaatii paljon. Tarvitaan joko nopeaa talouskasvua tai isoja sopeutuksia. Koska Suomen talouskasvun ennustetaan olevan jatkossa hidasta – kuten finanssikriisin jälkeen on ollut – jäljelle jää vaihtoehto julkisen talouden suurista sopeutuksista.
Euroopan komission ensimmäisten laskelmien mukaan sopeutuksia tarvittaisiin noin 1,6 prosenttiyksikköä vuodessa, mikä vastaa yli neljän miljardin euron vuosittaista sopeutusta. Lopulliset sääntöjen edellyttämät sopeutustarpeet määräytyvät kuitenkin komission arvioinnin perusteella. Myös velkakestävyyslaskelmiin kuuluvaa virta-varantokorjauserää on esitetty syyksi sille, miksi sopeutustarpeen arvioidaan olevan suuri.
Lue virta-varantokorjauserää käsittelevä blogin toinen osa ”EU:n finanssipoliittisen säännöstön velkalaskelmissa huomioidaan Suomen työeläkejärjestelmä aiempaa realistisemmin”.