Valtioneuvoston cleantech-strategian toimeenpanon suunnittelussa, johtamisessa ja koordinoinnissa olisi tarkastuksemme perusteella ollut parantamisen varaa. Eri ministeriöt hoitivat kuitenkin valtaosan niille osoitetuista toimenpiteistä. Päättyneen strategian teemat jatkuvat pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa.
Ministeriöt ovat hoitaneet itsenäisesti lukuisia niille valtioneuvoston cleantech-strategiassa osoitettuja toimenpiteitä. Strategian tavoitteena oli muun muassa kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa Suomeen vuoteen 2020 mennessä. Strategian varsinaisesta vaikuttavuudesta ei ole vielä saatu luotettavaa tietoa, vaikka konsulttiryhmä yritti selvittää sitä vuonna 2016.
Vuonna 2014 julkaistu valtioneuvoston strategia cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi lakkautettiin jo vuonna 2015. Cleantech-teema on kuitenkin jatkunut Sipilän hallituksen strategisissa tavoitteissa otsikon Biotalous ja puhtaat ratkaisut alla.
Ministeriöiden toimet cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi olivat monitahoisia
Tehtäviä osoitettiin työ- ja elinkeinoministeriölle, ulkoministeriölle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, valtioneuvoston kanslialle ja ympäristöministeriölle.
Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Cleantech Finland -kasvuohjelma avattiin vuonna 2014. Sen pääteemat ovat olleet energia, prosessitehokkuus, ilmanlaatu ja älykäs rakentaminen. Cleantech-viestintä on ollut monipuolista ministeriöiden palavereissa, seminaareissa ja tapaamisissa. Toimijoita on informoitu, sitoutettu ja koulutettu.
Cleantechin strategisen ohjelman syksyllä 2015 järjestämä kolmipäiväinen kansainvälinen huippukokous, Global Cleantech Summit, lisäsi suomalaisen cleantech-toiminnan näkyvyyttä. Keväällä 2016 käynnistettiin Sitran koordinoimana Smart&Clean-säätiö kehittämään pääkaupunkiseudusta puhtaiden ja älykkäiden ratkaisujen testialuetta.
Ympäristöministeriö asetti vuonna 2016 lainsäädäntöhankkeen, jossa laaditaan hallituksen esitys ympäristöllisten menettelyjen yhdentämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on edistänyt korkeakoulujen cleantech-osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä yksityisen sektorin välillä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö ovat kehittäneet yhteistyömuotoja, jotka luovat kestävää kehitystä edistäviä kehitysliiketoiminnan pilotointiympäristöjä uusille, nopeasti kasvaville markkinoille.
Tekniikan Akatemian Millennium-palkinto suunnattiin vuonna 2016 cleantechin ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palkinto myönnettiin biokemisti Frances Arnoldille, jonka innovaatioiden ansiosta uusiutumattomia ja kalliita raaka-aineita käyttävää teollista tuotantoa voidaan korvata kestävän kehityksen mukaisesti.
Monenkeskiset neuvottelut ympäristötuotteiden kaupan vapauttamiseksi ovat olleet keskiössä Suomen cleantech-viennin kauppapoliittisessa edistämistyössä. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti OECD:n kansainvälisten, vihreää taloutta, uusiutuvaa energiaa, puhtaita ratkaisuja ja kiertotaloutta koskevien normien laadintaan.
Jotain jäi vielä tekemättä
Strategiassa oli suunniteltu erillisten cleantech-lähettiläiden nimittämistä. Ulkoministeriö ei kuitenkaan pitänyt tarkoituksenmukaisena erikseen nimittää cleantech-lähettiläitä ulkomaantiimien yleisen järjestäytymisen lisäksi.
Strategian toimeenpanon yhteydessä perustettavaksi suunniteltu Cleantech Finland Board olisi ollut korkean tason johtoryhmä, jonka vetäjäksi oli ajateltu pääministeriä. Cleantech Finland Boardia ei kuitenkaan perustettu. Kyseisen ryhmän toiminta olisi helpottanut toimenpiteiden läpivientiä ja mahdollisesti parantanut hallinnonalojen yhteistoimintaa. Lisäksi se olisi saattanut tukea toiminnan kustannustehokkuutta. Paljon saatiin kuitenkin aikaiseksi.
