Visiossa kuuluu käsitellä myös haasteita ja kiellettyjä aiheita, kirjoittaa VTV:n nuori asiantuntija Ines Gullichsen. VTV:n nuorten asiantuntijoiden ohjelma alkoi toukokuussa 2018. Ohjelma tarjoaa uransa alkuvaiheessa oleville asiantuntijoille laajan kuvan tarkastusviraston toiminnasta. VTV puolestaan saa ohjelman kautta tuoreita näkemyksiä ja uusia ideoita. Nuoret asiantuntijat kirjoittavat kokemuksistaan blogitekstejä VTV.fi-sivustolla.
Sitran strategia- ja ennakointijohtaja Paula Laineen mukaan visiointi on keskeinen tulevaisuustyökalu tiedon ja toimeenpanon välillä. Se on kelpo väline, kun halutaan varautua megatrendien ansiosta hyvin tiedostettuihin uhkakuviin. Ahdistuksen sijaan voimme pysähtyä ärsyketulvassa kysymään, millaista tulevaisuutta haluamme. Ensisijaisesti visioinnissa onkin kyse ajatusten ja näkemysten saattamisesta kohtaamisiksi, keskusteluiksi ja jopa keskenään kilpaileviksi näkökulmiksi.
Tulevaisuustalo Sitra järjesti syyskuussa tiedepuisto Heurekassa visioihin keskittyvän Finnsight 2018 -tapahtuman, johon osallistui satoja ennakoinnista kiinnostuneita asiantuntijoita eri aloilta. Inspiroivan, monipuolisen ja innostavan tapahtuman tavoitteena oli tuoda esiin ja kehittää suomalaista tulevaisuustyötä. Ohjelmassa oli osallistavia dialogeja, buffet-tyyliin tarjoiltuja lyhyitä asiantuntijapuheenvuoroja sekä perinteisempiä, alustettuja esityksiä päivän teemasta.
Kilpailevistakin visioista voidaan saada aikaan otollinen maaperä toivotuille tulevaisuuksille. Key note -puheenvuoron pitänyt tohtori Wendy Schultz kansainvälisestä tutkimus- ja konsultointiverkosto CPPFS:tä (The Centre for Postnormal Policy and Futures Studies) nosti esille kiehtovan näkökulman siitä, miten hyvin erilaisistakin lähtökohdista voidaan rakentaa yhteistä visiota. Yhtenäinen näkemys kun voi löytyä myös siitä, mitä osapuolet esimerkiksi eivät halua tulevaisuudessa tapahtuvan. Kaikesta ei siis tarvitse olla samaa mieltä, eikä voidakaan olla, mutta eri näkökulmia yhdistämällä voidaan toimia tehokkaasti. Avoin ja jopa kilpaileva visioiminen voi luoda vahvan pohjan, kun hahmotellaan erilaisia tulevaisuuksia.
Myös meillä VTV:llä moni käyttää visiointia omassa arjessaan. Haluamme oppia, nähdä uusia asioita ja kehittyä. Asetamme itsellemme erilaisia tavoitteita ja suunnittelemme tiet tavoitteisiimme – visioimme siis henkilökohtaisella tasolla. Yhtä lailla voimme asettaa tulevaisuuden tavoitteita arjen työllemme. Asiantuntijana visiointia voi käyttää omalla ammatillisella kentällä navigointiin, tiimityön innoittajana ja elävöittäjänä tai ristiriitojen ratkaisijana. Näiden rinnalla visiointi auttaa viemään kohti tarkastusviraston yhteistä tavoitetta siinä, miten uudistamme valtion hallintoa entistä toimivammaksi.
Kuten Laine inspiroivasti ilmaisi, visiointi itsessään on tulevaisuustyökalu, jonka avulla voi pysähtyä määrittelemään, millaisen tulevaisuuden haluamme. Visiointi toimii oivallisesti majakkana navigoitaessa ärsyketulvassa tai epäluottamuksen ilmapiirissä. Kun pysähdymme visioimaan, pidättäydymme vaistonvaraiselta reagoinnilta. Tällöin myös tunnistamme, miten ja miksi reagoimme tietyillä tavoilla, mitä kautta voimme helpommin hallita tekemiämme päätöksiä. Loppujen lopuksi visioinnissa onkin kyse tulevaisuuden tekemisestä.
Tarkastustyössä voimme paitsi varautua megatrendien mukanaan tuomiin ilmiöihin ja prosesseihin, myös visioida, millaisia asioita soisimme yhteiskunnassa tapahtuvan ja miten voisimme tällaisia tapahtumia edistää. Tarkastustyö on tästä näkökulmasta pohdittuna myös kehittämistyötä: reagoimalla yhteiskunnallisiin ja valtiontalouteen vaikuttaviin ilmiöihin tuotamme olennaista ja ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi.
Visiointi ei ole vain mahdollisuuksien ja haavekuvien jäsentelyä, vaan sen piiriin kuuluvat myös haasteet ja kielletytkin aiheet, joita laadukkaassa visioinnissa osataan hyödyntää. Laineen sanoma yhdistyy tohtori Schultzin sanomaan: visio täytyy elää todeksi, ja sen on annettava konkreettisesti ohjata toimintaa – oli se lähtökohdiltaan sitten toivottavaa tai uhkaavaa, erinomaisen yhdenmukaista tai jopa suoranaisiin erimielisyyksiin perustuvaa.
Hyvä esimerkki ennakoinnista ja visioinnista on tarkastusvirastojen kansainvälisen yhteistyöjärjestön INTOSAIn päätös sitoutua YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden tarkastamiseen. Myös VTV on tässä työssä mukana. Olemme juuri aloittaneet tarkastuksen kestävän kehityksen hallintomallista. Suomessa tavoitteet on esitetty yhteiskuntasitoumuksessa ”Suomi, jonka haluamme 2050”, joka kuulostaa yhteiseltä päämäärältä ja tulevaisuuden tekemiseltä – siis visiolta, eikö vain?
Kirjoittaja: Ines Gullichsen
