Nyt poikkeusoloissakin, yhden nykyajan pahimmista kriiseistä ollessa käsillä, Suomessa on voitu luottaa toimivaan ja tehokkaaseen hallintoon: ministeriöt, virastot ja laitokset ovat tehneet nopeasti ja varmuudella päätöksiä valtionhallinnon työn jatkuvuuden takaamiseksi.
Samaan aikaan ei ole tingitty työstä, jonka pohjalta on mahdollista tehdä parempaa tulevaisuutta turvaavia päätöksiä. Suomalainen valtionhallinto on kullanarvoinen.
Yleisesti valtionhallinnon toimintaa tarkastellessa voi sanoa, että työskentelyä on erinomaisesti onnistuttu sopeuttamaan. Parhaiten kriisitilanteen haltuun ottivat ne tahot, jotka ovat normaalioloissa ennakoineet ja varautuneet mahdollisiin häiriö- ja poikkeusoloihin. Mutta hallinnon sisäiset vahvat verkostot ja entistä avoimempi tietojen jakaminen kannattelevat kaikkia. Välitön vuorovaikutus ja keskinäinen solidaarisuus on vahva tekijä hyvän hallinnon perustassa.
Tarkastusviraston tehtävä on ajallaan tarkastella poikkeusajan päätöksiä ja toimia kokonaisuuksina. Tähän valmistaudumme suunnitelmallisesti jo nyt.
Korona toi digiloikan, johon oli valmistauduttu pitkään
Jo pitkään on tavoiteltu ja valmisteltu digitalisaatioon ja tietojen avoimeen jakamiseen pohjautuvaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Nyt kriisiaikana näistä on tullut välttämättömyyksiä, joiden varassa on voitu toimia tehokkaasti. Digiloikka on nyt viimeistään todellinen.
Siirtymä etäyhteyksien varassa työskentelyyn tapahtui käytännössä yhdessä yössä. Tämän mahdollistivat jo aiemmin rakennetut tekniset ja kulttuuriset valmiudet. Valtionhallinnon keskitetyt ICT-palvelut ovat toimineet alkuvaikeuksien jälkeen varsin hyvin ja laajamittaiseen etätyöskentelyyn on ideoitu uusia käytänteitä niin virastojen sisällä kuin verkostoissa yli hallinnonalarajojen.
Koronavalmiusryhmät ovat seuranneet ajantasaisesti tilannetta työn ja työntekijöiden sekä tiedon ja palveluiden käyttäjien näkökulmista. Tiedonsaantiin ja henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen panostetaan. Viestintä- ja HR-toiminnot venyvät poikkeusoloissa, ideoivat ja kokeilevat uusia keinoja tukea työntekijöitä ja hallinnon tavoitteita. ICT-palvelut ovat etulinjassa laajamittaisten tarpeiden kartoittamisessa ja niihin vastaamisessa. Uusien työntekijöiden perehdytystä on sopeutettu korona-ajan tuomiin rajoitteisiin henkilökohtaiselle läsnäololle. Kaikki oppivat jatkuvasti uutta.
Hallinto toimii yhteisen edun eetoksen ja osaamisen varassa
Ministeriöissä, niiden alaisissa virastoissa ja laitoksissa on valmisteltu erittäin tiukalla aikataululla ja rajallisilla henkilöstöresursseilla historiallisia päätöksiä, laaja-alaista asiantuntemusta vaativia lakeja, aivan uudenlaisia tukimuotoja, avustuksia sekä näihin liittyviä järjestelmiä ja palveluita. Tämä kuvastaa intohimoista yhteisen palvelutehtävän eetosta ja henkilökohtaisia uhrauksia.
Vahva sitoutuminen työhön ja tavoitteisiin, joustavuus ja nöyryys uusien tilanteiden edessä sekä luottamus omaan ja kollegan ammattitaitoon ovat hyveitä, jotka ovat varmistaneet toimeenpanokyvyn säilymisen. Kaaoksen tunnetta tai halvaantumista ei ole hallinnossa ollut.
Taitoa on myös ollut hyväksyä se, että tässä tilanteessa tarpeeksi hyvä on paras laatu. Kriisin keskellä täydellisyyteen pyrkiminen ei ole mahdollista, vaikka asiantuntijalle tämä on turhauttavaa.
Jatkuvasti parastaan antavat, omasta jaksamisestaan tinkivät ja venyvät ihmiset tekevät tärkeää työtä, joka ei näy otsikoissa. Ilman heitä meillä ei olisi näin vahvasti ja vakaasti pystyssä pysyvää yhteiskuntaa. Kiitos hallinnolle, joka toimii.