Tarkastusviraston työ niin tarkastuksen kuin valvonnankin puolella jatkuu taas kiivaana joulutauon jälkeen. Loppuvuottamme värittivät tarkastamisen ohella muun muassa poikkeuksellisen lukuisat kuulemiset eduskunnan valiokunnissa, aiheiden liikkuessa laajalla skaalalla finanssipolitiikasta ja työllisyyden hoidosta valtion toimintojen yhtiöittämisiin ja riskienhallinnan kysymyksiin. Näin pitää ollakin, koska eduskunta on keskeinen sidosryhmämme myös puolueettoman tiedon käyttäjänä. Myös ministeriöiden johtoporukoiden kanssa on jatkettu etänäkin tiivistä dialogia, mikä on palvellut mukavasti myös toiminnan suunnittelua.
Kirjoittaja
Viime vuonna reagoimme koronatilanteen tuomiin muutoksiin ja haasteisiin ja ryhdyimme tarkastuksen keinoin arvioimaan valtion taloudenhoidon kannalta oleellisia kysymyksiä esimerkiksi yritysten koronatukien kohdennuksen, poikkeusoloihin varautumisen ja velanhallinnan saralla. Näistä asioista onkin odotettavissa ensimmäisiä tarkastustuloksia jo loppukeväällä.
Koronaliitännäisten tarkastusten puitteissa on polkaistu liikkeelle virikkeellistä yhteistyötä muiden maiden tarkastusviranomaisten kanssa, ja olemmekin saaneet muualta hyviä esimerkkejä ripeästä toiminnasta ja sen suuntaamisesta. Tilanne toi myös finanssipolitiikan valvontatyöhön uusia ulottuvuuksia, kun poikkeusolojen talouspolitiikan ja hallituksen työllisyystavoitteiden arviointi nousivat keskeisimpään asemaan valvojien työpöydällä. Finanssipolitiikan säännöthän ovat vielä toistaiseksi hyllytettynä, mutta säädöspohjaisten julkisen talouden tavoitteiden esittämiseen olemme hallitusta jo perustellusti patistaneet.
Tarkastusviraston pelikenttä laajentuu uudistusten toteutuessa
Samalla kun aiomme pysyä tilanteen tasalla akuuteissa taloudenhoidon kysymyksissä, katsomme myös jo kauemmas isojen vasta valmisteilla olevien yhteiskunnallisten uudistusten ja toimintamallien suuntaan. Huomionarvoisia uudistuksia ovat etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus, erilaiset työllisyydenhoitoa koskevat toimet, sosiaaliturvan uudistus sekä jatkuvan oppimisen uudistus. Niiden toimeenpanon onnistuminen on tärkeässä roolissa julkisen talouden vakauttamisen ja viime kädessä kestävyyden vahvistamisen kannalta.
Sote- ja pelastustoimen uudistus tarkoittaa toteutuessaan myös tarkastusviraston pelikentän laajentumista, kun hyvinvointialueiden konsernien toiminnan ja taloudenhoidon ulkoinen tarkastus esitetään viraston hoidettavaksi. Siihen myös valmistaudumme. Lisäksi seuraamme tarkasti valtion monirahoitus- ja hankeyhtiömalleihin perustuvien isojen infrahankkeiden valmistelua. Myös Puolustusvoimien strategisten hankintojen perään katsomme tietenkin loppuun saakka tarkastuksen jälkiseurannan merkeissä, ensisijaisesti päätöksenteon tietoperustaa varmistaen.
Mainittakoon samalla, että tarkastusten jälkiseurannan toteuttamisen uudistaminen on myös tämän vuoden ohjelmassa. Tavoitteena on vaikuttavampi ja tehokkaampi prosessi, jossa tarkastusten kannanottojen ja suositusten perään katsotaan edelleen kattavasti, mutta valikoiden pureudutaan valtiontalouden kannalta merkittäviin asioihin nykyistä syvällisemmin.
Uudessa tarkastussuunnitelmassa huomio julkisen talouden tasapainottamisessa ja talouskasvussa
Viraston tarkastussuunnitelma vuosille 2021–2025 saatiin valmiiksi joulukuussa. Siinä esitetään riskianalyysien pohjalta muun muassa tälle vuodelle alkaviksi päätetyt uudet tarkastusaiheet. Suuntaamisperusteina on käytetty aiheiden valtiontaloudellisen merkityksen lisäksi juurikin julkisen toiminnan uudistuksia, ja tällä kertaa erityistä huomiota on kiinnitetty valtion ja julkisen talouden tasapainottamisen ja talouskasvun edellyttämiin toimiin.
Seuraava suunnittelun tarkastuspiste onkin sitten edessä jo loppukeväällä, jolloin voimme seurannan havaintojen perusteella täydentää ja muuttaa suunnitelmaa. Koronaepidemiakokemusten ansiosta olemme valmiina reagoimaan yllättäviin ja merkittäviin ulkoisiin muutosajureihin.
Tarkastussuunnitelma
