Euroopan unioni on jo pitkään pyrkinyt vauhdittamaan viranomaistiedon uudelleenkäyttöä, koska se edistää tieto- ja osaamisyhteiskunnan kehittymistä. Suomella on tässä suuri mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä.
Avointa dataa tulee yhä enemmän ja helpommin hyödynnettäväksi yhteiskunnassa. Sitä edistävät muun muassa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteet sekä tiedonhallintalain vaatimukset tiedon laatukriteereistä ja konekielisen luettavuuden mahdollistavista rajapinnoista.
Idea avatun tiedon asettamisesta saataville keskitetysti ei kuitenkaan ole uusi. Suomessa on jo useamman vuoden toiminut Avoindata.fi-portaali, jossa on tietoja muun muassa viranomaisten tietovarannoista avatusta datasta.
Viranomaisten tietovarantoja ei tunneta tarpeeksi
Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti alkusyksystä julkaistussa tarkastuksessaan Avoin tieto ja viranomaistiedon hyödyntäminen huomiota siihen, että viranomaisten tietovarannoista ei tiedetä tarpeeksi, jotta niitä voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Ihannetilanteessa viranomaiset, yritykset ja muut yhteisöt sekä kansalaiset pysyvät helposti selvillä siitä, mistä mitäkin viranomaistietoa on saatavilla sekä millä ehdoilla, millä tavalla teknisesti ja mistä lähtien tiedon voi saada käyttöönsä.
Tietovarantoja tulisi avata koordinoidusti hyvin suunniteltuun käyttöympäristöön osaksi datakokonaisuutta. Tähän tarvitaan rutiinit, joissa muun muassa kootaan riittävän ajantasaisesti yhteen tiedot viranomaisten tietovarannoista, niiden sisällöstä, avaamistilanteesta ja -suunnitelmista sekä muista tietojen uudelleenkäytön kannalta olennaisista asioista.
Tietovarantojen avaamisesta olisi yhteiskunnalle myös rahallista etua: Euroopan komission vuonna 2011 teettämän selvityksen mukaan tietojen uudelleenkäytön suorat taloudelliset hyödyt EU-alueella olisivat jopa 40 miljardia euroa, mikä Suomen osalta tarkoittaisi lähes 700 miljoonaa euroa. EU onkin jo vuosien ajan pyrkinyt vauhdittamaan viranomaistiedon aktiivisempaa hyödyntämistä.
Tiedon tarjoaminen 24/7 maksaa
Kuvaus avaamattomastakin tiedosta on arvokas, jos tiedon voi saada käyttöönsä maksua vastaan sellaisenaan tai muokattuna. Eräät viranomaiset ovat kehittäneet tietopalveluja, joissa käyttäjä saa avoimen tiedon lisäksi maksusta muitakin tietoja, joiden luovuttamiselle ei ole estettä.
Tiedonsaannin ennakoitavuus on tärkeää, kun suunnitellaan uusia palveluja, annetaan palvelulupauksia ja halutaan rationalisoida toimintaa. Viranomaisten tietotarjonnan jatkuvuus riippuu heidän tehtävistään. Ne voivat muuttua. Tarjonta 24/7-periaatteella on mahdollista, mutta se maksaa.
Tiedon hyödynnettävyydelle tärkeää ovat tiedon eheys ja muu laatu. Sitä varmistetaan pääosin tietojärjestelmien kontrolleilla. Tehtäväänsä toteuttaessaan viranomaisella on vastuu huolehtia tietojen laadusta. Luottamusta viranomaistietoon edistäisi myös, jos tietovarantokokonaisuuden kuvauksesta vastaava viranomainen todentaisi tietotovarantojen autenttisuuden samalla kun hän päivittää tietovarantojen kuvauksen.
Tekoälyn, skaalautuvien pilvipalvelujen ja muiden tekniikoiden kehitys ja käyttöönoton halpeneminen luovat tarpeen kehittää tietosuojaa ja -turvaa. Uutta dataa voidaan käyttää suodattimena jo käytössä olevalle datalle, mikä kasvattaa riskiä suojattavan tiedon paljastumisesta. Riskiin vastaaminen edellyttää uudenlaisia menetelmiä, jotta muun muassa henkilötietoja sisältäviä tietoaineistoja saadaan avaamiskelpoisiksi. Jos hyödynnettävyydelle riittää, että avatulla tiedolla säilyy riittävä luotettavuustaso, ei lähtötietojen tarvitse vastata täysin avaamiskelpoisia tietoja.
Järjestäytynyt yhteiskunta ei toimi ilman tietovarantoja
Valtiolle muodostuneen tieto-omaisuuden merkittävyyttä lisää sen korvaamattomuus. Järjestäytynyt yhteiskunta ei toimi ilman tietovarantoja. Useimpien valtion viranomaisten työ on tietotyötä, jossa hankitaan, käsitellään ja muodostetaan tietoa sekä tallennetaan sitä. Tietovarannoille tätä kautta tulevaa arvoa voi suhteuttaa siihen, että vuonna 2018 valtiolla työskenteli noin 75 000 henkilöä, joiden palkkamenot yhteensä olivat lähes 4,5 miljardia euroa.
Viranomaistiedon hallittu asettaminen yhteiskunnan käyttöön tuottaa kansantaloudellisia, yhteiskunnallisia ja hallinnon kehittämisen hyötyjä. Hyöty konkretisoituu esimerkiksi uusina tai parempina palveluina, parempana asiakaspalveluna, uutena liiketoimintana, imagoetuna, parempana päätöksenteon perustana, terveempänä kilpailuna, haitallisten ilmiöiden torjuntana ja tutkimuksen tukemisena.
Merkittävien tietovarantojen omistajana valtiolla on erityisasema ja mahdollisuus olla edelläkävijä. Kun ratkaisut saadaan toimiviksi EU:n vaativissa tietosuojan ja -turvallisuuden oloissa, ne edistävät tietoteollisuutta ja Suomen kilpailukykyä siinä yhteisön koko alueella.
Kirjoittaja: Matti Mattila
