Aloittaessani nuorena tilintarkastajan töitä kunnissa asiakkaani kertoivat, että aikoinaan vedettiin lippu salkoon liehumaan tilintarkastajan tarkastuspäivän merkiksi. Näistä ajoista tarkastusala on kehittynyt merkittävästi. Nykyisin tarkastaja nähdään entistä enemmän johdon kumppanina, joka tuo omalla työllään asiakkailleen lisäarvoa. Käsittelemme tässä blogisarjassa tarkastustyön ja toimintaympäristön muutoksia VTV:n uudistuvan strategian kautta.
https://youtu.be/xU14odQ62Xc
Valtiontalouden tarkastaja toimii parhaimmillaan asiakkaan eli tarkastuskohteen kumppanina kehittäen valtionhallintoa. Tarkastajilta vaaditaan laajaa osaamista ja kiinnostusta erilaisiin organisaatioihin ja niiden toimintoihin. Tarkastajan tulee pysyä kaikessa toiminnassaan ja kannanotoissaan tosiasioissa ja totuudessa, ja työ tulee tehdä ehdottoman riippumattomasti. Riippumattomuuden vaatimus sitoo tarkastajaa koko tarkastuksen ajan. Se tarkoittaa, ettei tarkastaja ole tai edes vaikuta olevan riippuvainen asiakkaastaan millään tavalla.
Tarkastajalta vaaditaan työssään myös objektiivisuutta. Objektiivisuus onkin yksi tarkastusviraston omista arvoista. Me VTV:llä perehdymme asioihin eri näkökulmista ilman ennakkokäsityksiä ja kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Tarkastajan tulee tehdä työ välittämättä asiakkaan eli kohteen vastuuhenkilöiden käytöksestä, pukeutumisesta ym. ulkoisista seikoista. Tarkastajan ei tarvitse sietää mitä tahansa käytöstä, mutta tarkastuksen lopputulokseen käytös tai muu ulkoinen asia ei saa vaikuttaa koskaan.
Riippumattomuuden ja objektiivisuuden vaatimus turvaavat sen, että asiakkaat ja sidosryhmät saavat varmennettua tietoa tarkastuskohteesta. Tätä kautta tarkastaja ansaitsee heiltä luottamuksen työhönsä.
Tarkastaja tekee tarkastuksia toiminnoiltaan hyvin erilaisissa organisaatioissa. Tämä korostuu tarkastusvirastossa verrattuna esimerkiksi yksityiseen sektoriin ja siellä tarkastajan tekemään työhön. Valtiolla tarkastaja tarkastaa kirjanpitoyksiköitä, joilla on keskenään usein hyvin erilaiset tavoitteet.
Työssään VTV:n tarkastaja saattaa myös kohdata yksiköitä, joiden tavoitteet ovat ristiriidassa hänen omien intressiensä tai ideologioidensa kanssa. Tarkastaja ei saa kuitenkaan koskaan antaa omien intressiensä ja arvojensa vaikuttaa suoritettavaan tarkastukseen ja siitä annettavaan raporttiin. Intressiristiriitoja voi syntyä esimerkiksi seuraavissa tarkastuskohteissa: eläinsuojeluasiat Ruokavirastossa, rokoteasiat THL:ssä, isot varustehankinnat puolustusvoimissa ja maahanmuuttoon liittyvät asiat Maahanmuuttovirastossa.
Asiakasta voi ja kannattaa kuunnella myös tarkastustyössä
Miten riippumattomuuden ja objektiivisuuden vaatimus yhdistetään asiakaslähtöisyyteen? Asiakaslähtöinen työ on usein helpompaa ymmärtää konkreettisimmilla palvelualoilla. Esimerkiksi asiakaslähtöinen ravintolakulttuuri herättää meissä ajatuksia ja tiedämme, mitä se voisi tarkoittaa. Asiakaslähtöinen tarkastustyö voi olla vaikeammin hahmotettavissa.
Näkemykseni mukaan asiakkailta kuitenkin saa arvokasta tietoa, kun sitä heiltä kysytään. Asiakkaiden toiveita voidaan huomioida esimerkiksi raportointitavoissa, tapaamisissa ja tarkastusaikatauluissa. Uskon, että asiakaslähtöisyys korostuu tarkastustyössä tulevaisuudessa. Aktiivisen vuorovaikutuksen kautta tunnistetaan asiakkaan tarpeita, ja myös hyvä asiakassuhde rakentuu keskusteluiden kautta.
Asiakkaan näkemystä ja asiantuntemusta on hyvä kuunnella jo ennen kuin tarkastussuunnitelmaa laaditaan ja tarkastusta aloitetaan sekä tarkastuksen aikana. Asiakkaan kuuntelu ei vaaranna työllemme asetettuja riippumattomuus- ja objektiivisuusvaatimuksia, sillä päätökset tehtävistä tarkastuksista, niiden sisällöistä ja raportoinnista tekee aina tarkastaja itse yhdessä VTV:llä ohjaavan tahon kanssa.
VTV on vastikään uudistanut strategiansa ja johtamisjärjestelmänsä. Tavoitteenamme ovat asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut ja se, että meillä on hyvä, vuorovaikutukseen perustuva asiakasymmärrys. Kun olemme vuorovaikutuksessa tarkastustuloksia hyödyntävien kanssa, ymmärrämme paremmin tarkastustiedon hyödyntäjien yksilöllisiä tarpeita. One size fits all -ratkaisua ei ole olemassa, vaan meidän tulee kuunnella jokaista asiakasta hetkeen ja tilanteeseen sopien.
Nykyaikainen tarkastus ei enää ainoastaan raportoi siitä, mikä on väärin, vaan kertoo mitä ja miten asioita voidaan parantaa ja olemassa olevia riskejä vähentää. Haluamme antaa tarkastuksiemme perusteella suosituksia, joita on helppo hyödyntää toiminnassa ja päätöksenteossa. Niissä keskitytään olennaiseen ja ne edistävät valtionhallinnon toiminnan ja talouden kehittämistä.
Asiakaslähtöinen tarkastus on siis mielestäni faktaa, ei fiktiota. Sitä on tehty VTV:llä aina, ja siihen panostetaan jatkossa entistä enemmän. Vuorovaikutuksen lisäksi kuuntelu on siinä keskeistä. Amerikkalainen liikemies ja kirjailija Stephen Covey muistuttaa: ”Useimmat ihmiset eivät kuuntele tarkoituksenaan ymmärtää; he kuuntelevat tarkoituksenaan vastata.” Tätä haluamme välttää.
