Suomen biotalousstrategia, ”Kestävää kasvua biotaloudesta”, valmisteltiin vuosina 2012–2014 työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Arvioimme syyskuussa tämän strategian valmistelua. Meihin tarkastajiin vaikutuksen teki valmistelun laaja ja onnistunut yhteistyö hallinnon, sidosryhmien ja kansalaisten välillä.
Kirjoittajat
Kirjoittajat: Markku Turtiainen, Hanna Virta
Suomen biotalousstrategian visio vuodelle 2025 on, että biotalouden kestävät ratkaisut luovat perustan Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Tavoitteina on kasvattaa kotimainen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon sekä luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet asetettiin suhteessa vuoden 2011 tilanteeseen, jolloin biotalouden tuotos oli 60 miljardia euroa ja ala tarjosi 319 000 työpaikkaa.
Biotalous ulottaa tavalla tai toisella lonkeronsa melkein kaikkialle. Biotalousstrategiassa biotalous määritellään näin: ”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.”
Biotalousstrategian laaja-alaisuus näkyy jo strategian nimessä, ”Kestävää kasvua biotaloudesta” – näin siis jo vuonna 2014, ennen kestävän kehityksen uutta esiinmarssia YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman myötä. Ei ehkä kaikkein tyypillisin nimi työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimalle strategialle?
Olikin luontevaa, että laaja strategia valmisteltiin laajassa yhteistyössä: hankkeessa oli mukana peräti seitsemän ministeriötä hallinnonaloineen, VTT, Sitra ja lukuisia sidosryhmiä. Itse asiassa jokainen meistä olisi voinut osallistua valmisteluun Biotalous.fi-sivuston ja Otakantaa.fi-sivuston kautta. Voi sanoa, että biotalousstrategiaa valmisteltiin ilmiölähtöisesti, vaikka tuolloin ilmiöpohjaisuudesta ei juuri puhuttukaan.
Biotalousstrategian kaltainen, valtioneuvostotasoinen strategia on poliittinen tahdonilmaus. Jotta tällaisella tahdonilmauksella olisi mitään katetta, strategialla pitää olla laaja tuki. Miten muuten sen toimeenpanon voisi odottaa jatkuvan myös seuraavalla hallituskaudella? Koko strategia voi vaikka lentää romukoppaan hallituksen vaihtuessa, eikä mikään estä päättämästä strategiaa myöskään kesken hallituskauden.
Laajaa tukea edesauttaa laaja yhteistyö strategian valmistelun aikana. Vuonna 2014 valmistunutta biotalousstrategiaa toteutetaankin edelleen pääministeri Sipilän toukokuussa 2015 aloittaneen hallituksen ohjelmassa.
Yhteistyö vaatii vaivaa mutta kantaa myös hedelmää. Onnistuessaan se sitouttaa, auttaa ymmärtämään osapuolten erilaisia näkökulmia ja parantaa lopputulosta, koska asioita on jouduttu pohtimaan monelta eri kannalta ja perustelemaan muille. Sen avulla myös päätösten toimeenpano voi tapahtua sujuvammin, kun erilaiset näkemykset on voitu käsitellä ja sovittaa yhteen jo ennakkoon. Myös biotalousstrategian kohdalla laaja yhteistyö lisäsi valmistelutyötä mutta samalla edesauttoi strategian toteuttamista.
