Julkisille hankinnoille on jo pitkään asetettu erilaisia kunnianhimoisia politiikkatavoitteita. Silti on ollut yllättävän vaikeaa hyödyntää hankintoja suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Miksi tehtävä on niin haasteellinen ja mitä sen eteen voisi tehdä? Valtiontalouden tarkastusvirasto on esittänyt vastauksia näihin kysymyksiin alkuvuonna valmistuneissa, ympäristöystävällisiä hankintoja koskevissa tarkastuksissaan.
Kirjoittaja
Matti Vedenkannas
Johtava lainsäädäntöasiantuntija, OTT, VT
Tarkastus
Hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi (2015) asetettiin yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Tarkoitus on, että julkisilla hankinnoilla edistettäisiin cleantech-tavoitteiden toteuttamista luomalla kysyntää uudenlaisille ja ympäristöystävällisille puhtaan teknologian ratkaisuille. Toistaiseksi cleantech-hankintojen ympärille ei kuitenkaan ole syntynyt merkittäviä vientiä edistäviä referenssejä tai pilottimarkkinoita.
Yhteisiä tavoitteita on vaikeaa edistää
Cleantech-hankintojen edistäminen Suomen hallinnossa on haasteellista. Valtion hallinnossa ympäristöystävällisten hankintojen kehittäminen jakaantuu eri ministeriöiden vastuulle. Lisäksi Suomen hallinto on selkeästi jakaantunut valtio- ja kuntasektoreihin. Valtaosan cleantech-hankinnoista tekevät kunnat.
Vaikka valtion ja kuntien välillä on erilaista yhteistoimintaa, on yhteisiä kansallisia tavoitteita vaikeaa viedä läpi kuntiin. Siksi tarvitaankin voimakasta poikkihallinnollista yhteistyötä sekä valtion hallinnossa että valtion ja kuntien välillä.
Cleantech-hankinnat ovat keskeinen väline ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Hankinnat ja ympäristöpoliittiset tavoitteet limittyvät toisiinsa, ja näitä asioita on siten tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena. Myös ympäristöpoliittisten tavoitteiden edistämisessä on Suomen hallinnossa samantapaisia haasteita kuin hankintatoiminnan kehittämisessä.
Mallia voisi ottaa Ruotsista
Suomen julkisen hallinnon sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin pitäisi vahvistaa. Mallia hallinnon kehittämiseen voisi ottaa naapurimaastamme Ruotsista. Maassa on jo 1990-luvulta lähtien ollut käytössä ympäristötavoitejärjestelmä (miljömålsystem). Järjestelmä perustuu konkreettisiin pitkän aikavälin tavoitteisiin, kehittyneeseen tavoitteiden seurantaan ja voimakkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön.
Ruotsissa vastuu ympäristön laatutavoitteiden seurannasta on jaettu eri viranomaisille siten, että kullekin viranomaiselle on määritetty sen seurantavastuulla olevat tavoitteet. Ruotsin ympäristöviraston (naturvårdsverket) tehtävänä on koordinoida koko seurantatoimintaa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.
Ruotsin hallitus on lisäksi asettanut erillisen neuvoston (miljömålsrådet), joka esittää vuosittain toimenpiteitä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion hallinnon ohella myös kunnat ovat voimakkaasti sitoutuneet ympäristötavoitteiden toteuttamiseen.
Vuonna 2016 Ruotsissa toteutettiin vielä kansallinen hankintastrategia, jossa hankintatoiminnalle on asetettu seitsemän eri politiikkatavoitetta. Yksi osatavoite on ympäristöystävällisten hankintojen edistäminen, jolla tuetaan bio- ja kiertotaloutta sekä ympäristötavoitteiden toteutumista. Ruotsin hankintastrategian toteuttamisesta vastaa hankintastrategiauudistuksen yhteydessä perustettu hankintaviranomainen (upphandlingsmyndighet).
Yhteistyötä tarvitaan, osaamista kehitettävä
Suomen hallinnossa voitaisiin ottaa oppia Ruotsin hankintatoimen ja ympäristötavoitteiden strategisista toimintamalleista. Ympäristötavoitejärjestelmän avulla voitaisiin toteuttaa samalla myös kestävän kehityksen ympäristötavoitteita (Agenda 2030), joihin Suomi on sitoutunut.
Pelkkä hankintastrategioiden ja ympäristötavoitteiden kehittämien ei kuitenkaan riitä. Lisäksi tarvitaan hallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä, vastuunjakoa, järjestelmällistä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja osaamisen kehittämistä.
Suomessa toteutettu mielenkiintoinen uudistus on keväällä 2018 toimintansa aloittanut Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO. Se voisi olla yksi taho, jonka kautta Suomen hankintatoimintaa voisi kehittää suunnitelmallisesti.
