Yritysverojärjestelmä kaipaa päivittämistä

Yhdysvalloissa suunnitellaan radikaalia yritysverouudistusta. Ehdotuksen mukaan yhteisöverokantaa kevennettäisiin merkittävästi ja verotuksesta tehtäisiin kulutusperusteista. Verot maksettaisiin tuotteen kuluttajan kotimaassa eikä tuotantomaassa kuten nyt. Yhdysvaltalaisyritysten vientiä tuettaisiin vientitulojen verovapaudella ja tuontia puolestaan verotettaisiin ankarasti. Ehdotetun kaltainen yksipuoleinen yritysverotuksen mullistus muuttaisi merkittävästi maailmankaupan tasapainoa huolimatta siitä, että valuuttakurssi- ja hintamekanismit osaltaan tasoittavat tämänkaltaisesta uudistuksesta maailmankaupalle aiheutuvaa shokkia.

Suomen kannalta olennainen kysymys on Yhdysvaltojen verouudistuksen synnyttämä sijaintietu yrityksille. Jos Suomen yritysverojärjestelmää ei kyetä tarvittaessa ketterästi uudistamaan, niillä suomalaisyrityksillä, joilla on merkittävää liikevaihtoa Yhdysvalloissa, on kannustin siirtää tuotantoaan sinne tai näyttää voittonsa siellä. Tämä olisi isku Suomen talouskasvulle, valtion verokertymälle ja koko julkisen talouden kestävyydelle.

Yritysten voitostaan maksamaa yhteisöveroastetta on alennettu vuosina 2004–2014 kolmeen otteeseen yhteensä yhdeksän prosenttiyksikköä, ja nykyinen 20 prosentin taso on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen. Tämä tuli esiin myös VTV:n keväällä 2017 julkaisemissa Suomen investointiympäristöä koskevissa tarkastuksissa. Sama laskeva trendi yhteisöverotuksessa on ollut havaittavissa myös monissa muissa EU-maissa. Huolena on, että kasvavan verokilpailun seurauksena verokannat painuvat liian alhaiselle tasolle, mikä heikentäisi edellytyksiä hyvinvointivaltion kestävään rahoitukseen.

EU:ssa yritysverotuksen veropohjia on pyritty harmonisoimaan. Tavoitteena on pääasiassa EU:n sisämarkkinoilla vallitsevan verokilpailun vähentäminen. Tämä ei kuitenkaan paranna Suomen verokilpailukykyä suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Valtiovarainministeriö on julkaissut laajat asiantuntijatyöryhmien selvitykset verotuksen uudistamistarpeista vuosina 2010 ja 2017. Poliittisesti verotuksen uudistaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa, eikä näissä selvityksissä tehtyjen esitysten perusteella yritysverojärjestelmän rakenteita ole merkittävästi uudistettu. Myöskään istuvan hallituksen ohjelma ei sisällä verojärjestelmän kehittämislinjauksia, vaan lähinnä työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemiseen tarkoitettuja yksittäisiä toimenpiteitä.

Yhteisöveroasteen laskemisen ohella olisikin nyt ryhdyttävä myös yritysverotuksen rakenteita uudistaviin toimenpiteisiin ja verojärjestelmän kokonaisuuden kehittämiseen.

Hyvän verojärjestelmän ominaisuudet eivät tällä hetkellä toteudu yritysverotuksen osalta

Verotuksen perimmäisenä tavoitteena on kerätä tuloja julkisyhteisöille julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseksi. Verotuksella voidaan lisäksi myös ohjata taloudellisia toimijoita – tietoisesti tai tiedostamatta –  ja vaikuttaa esimerkiksi maan kykyyn houkutella pääomia ja työvoimaa ja siten vaikuttaa talouskasvun edellytyksiin.

Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia ovat tehokkuus, oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys. Näistä mikään ei toteudu optimaalisesti nykyisessä yritysveromallissa. Verojärjestelmä vaikuttaa merkittävästi yrittämisen houkuttelevuuteen ja yritysten edellytyksiin kasvaa isommiksi, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviksi toimijoiksi.  Yritysten määrä ja koko puolestaan vaikuttavat investointien määrään, tuottavuuden kasvuun ja työllisyyteen. Tehokkaan yritysverotuksen tulisi olla neutraalia investointien suhteen eikä sillä pitäisi olla vaikutusta pääoman kohdentumiseen taloudessa. Suomen yritysverotukseen sisältyy elementtejä, jotka sisältävät haitallisia ohjausvaikutuksia ja ovat potentiaalisia talouskasvun hidasteita.

Nykyinen verojärjestelmä on epäneutraali suhteessa erilaisiin pääomarakenteisiin ja rahoitusmuotoihin. Oman ja vieraan pääoman erilainen verokohtelu tai pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden eriävä osinkoverotus ovat ominaisuuksia, jotka ohjaavat yritysten ja niiden omistajien käyttäytymistä talouskasvun näkökulmasta epätarkoituksenmukaisesti. Yritysverotuksen epätasapuolisuus aiheuttaa myös kannustimen resursseja haaskaavaan ja verokertymää pienentävään verosuunnitteluun.

Nykyinen veromalli syrjii osaamispääomaan ja aineettomaan omaisuuteen perustuvaa liiketoimintaa suhteessa muuhun liiketoimintaan, koska listaamattomien yhtiöiden verohuojennettujen osinkojen määrä on sidottu yhtiön nettovarallisuuteen. Tämä on ongelmallista ottaen huomioon, että monien uusien kasvuyritysten liiketoiminta perustuu digitalisaation mahdollistamille vähän pääomia sitoville liikeideoille. Näiden yritysten kevyt pääomarakenne mahdollistaa myös niiden suhteellisen helpon siirtymisen valtioiden rajojen yli, mikäli kannusteita siihen annetaan.

Lisäksi nykyinen verojärjestelmä sisältää runsaasti verotukia, jotka aiheuttavat kilpailun vääristymistä ja hidastavat kehitystä.

Hyvä verojärjestelmä on yksinkertainen ja siihen tehtävien muutosten vaikutukset arvioitavissa

Koska yritysten toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ei verotuksen uudistamisestakaan tulla selviämään yhdellä kertaluonteisella uudistuksella. Verojärjestelmää tulee kehittää päämäärätietoisesti, jotta sille asetetut tavoitteet saavutetaan ja hyvä kansallinen kilpailukyky voidaan myös verotuksen osalta säilyttää.

Talouskasvu on yhä enemmän tuottavuuskasvun varassa, ja on olennaista, että verojärjestelmää muokattaessa huomioidaan tuottavuuskasvun lähteet. Uudistus on luontevaa aloittaa karsimalla nykyisestä järjestelmästä haitallisia ohjausvaikutuksia sisältäviä elementtejä. Osana yritysverotuksen uudistamista on syytä käydä kriittisesti läpi myös yritysten verotuet ja pohdittava, voidaanko samaan tai parempaan lopputulokseen päästä joko markkinaehtoisesti tai suoria yritystukia käyttäen.

Verojärjestelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen, jolloin sitä voidaan tarvittaessa kehittää nopeastikin siten, että myös muutosten vaikutukset pystytään arvioimaan luotettavasti. Yksinkertaisuuden etuna on myös hallinnollisen taakan pieneneminen. Valtiontalouden tarkastusvirasto suosittikin verojärjestelmän yksinkertaistamista ja verotukien vaikutusarvioiden laadun parantamista vuonna 2014 julkaistuissa verojärjestelmää koskevissa tarkastuksissaan.