Työ- ja elinkeinohallinto

Energiatuen määrä on moninkertaistunut vuodesta 2018. Tavoitteiden moninaisuus ja systemaattisen seurannan puute heikentävät tuen vaikuttavuutta. Väljä ohjeistus on mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön.

Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä. Budjetoinnin läpinäkyvyyttä heikentää se, että aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä ei pääsääntöisesti talousarviossa esitetä. Valtiovarainministeriön tulisi varmistaa budjetoinnin asianmukaisuus ja läpinäkyvyys.

Kelan järjestämä Nuotti-valmennus on lisännyt nuorten miesten jatko-opintoihin hakeutumista. Valmennukseen on vuodesta 2019 päässyt ilman lääkärin diagnoosia. VTV suosittelee, että nuorten matalan kynnyksen kuntoutuspalveluja jatketaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkentanut soveltamisohjetta työttömän yritystoiminnan arvioimiseksi. Myös sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovat edistäneet niille annettuja suosituksia.

Viranomaiset panostavat digitaalisten palvelujen kehittämiseen, mutta myös tarve vaihtoehtoisille asiointikanaville tunnistetaan laajasti. Tukea digiasiointiin tarvitsevat monet ryhmät, eivät ainoastaan ikäihmiset.

Työajan kohdentamistietojen hyödyntämisessä on valtion hallinnossa puutteita. Osassa virastoista työajan kohdentamistietoja ei hyödynnetä käytännössä lainkaan. Työajankohdentamisen tietoja tulisi hyödyntää niin viraston johtamisessa, kehittämisessä kuin toiminnasta raportoinnissakin.

Luvituksen ennakoitavuus ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat kriittisiä tekijöitä suomalaisen akkualan kasvulle. Suomen Malmijalostus Oy:llä on ollut olennainen rooli akkualan investointien edistämisessä. VTV suosittaa, että alan tukemiseen kohdennettavia avustuksia seurataan keskitetysti.

Suomi on onnistunut suhteellisen hyvin TKI-rahoituksen määrällisessä kotiuttamisessa EU:n TKI-ohjelmista. EU:n TKI-rahoituksen pitkäjänteinen ja tehokas hyödyntäminen monimutkaistuvassa kansainvälisessä TKI-ympäristössä edellyttää kuitenkin tavoitteiden ja keinojen kirkastamista.

Valtionhallinnon virastouudistuksia on kehitetty parantamalla uudistusten valmistelua ja seurantaa. Virastouudistuksia on tuettu arvioinneilla, joiden pohjalta on annettu ohjeita ja suosituksia valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen.

Vaali- ja hallituskaudet ylittävien hankkeiden ja uudistusten valmistelua ovat vaikeuttaneet muuttuvat tavoitteet, epätarkoituksenmukainen valmistelutyön organisointi, vähäinen resursointi ja päätöksenteon hitaus. Valmistelua käynnistettäessä olisi varmistettava, että tulokselliselle valmistelulle on riittävät edellytykset.

Valtioneuvosto, ministeriöt ja huoltovarmuuskeskus ovat edistäneet huoltovarmuuden turvaamista monipuolisesti. Huoltovarmuuden turvaamisessa ja kansallisessa varautumisessa on tapahtunut tarkastussuositusten mukaista kehitystä ja annetuista suosituksista usea on jo toteutunut.

Tulorekisteri-ilmoitusten korjaaminen ja tietojen täsmäyttäminen aiheuttavat edelleen työnantajille ylimääräistä työtä. Tulorekisterin käyttö ja hyödyntäminen ovat kuitenkin kokonaisuutena kehittyneet positiivisesti.