Hyvä hallinto on tulevaisuuden voimavara. Sille rakentuvat toimiva julkinen talous ja kansalaisten tahto rahoittaa julkisia palveluita. Jos meihin julkisten palveluiden tuottajiin ja julkisten varojen käyttäjiin ei luoteta, ei meillä ole toimintaedellytyksiä. Eikä oikeutustakaan.
Mutta onko hyvä hallinto kuin terveys – itsestäänselvyys siihen saakka, kunnes sen on menettänyt? Ja huomaako sen vasta, kun on sen menettänyt?
Hyvästä hallinnosta puhuttaessa puhutaan usein etiikasta, arvoista, ja mörkönä sivussa loikkivat vää-rinkäytökset ja korruptio. Nämäkin ovat tärkeitä mukaan otettavia tai vältettäviä, jotta voidaan rakentaa ja toteuttaa sellaista hallintoa, jonka kanssa tässä maassa halutaan elää.
Tärkeintä mielestäni on kuitenkin suunnan valitseminen. Mitä haluamme julkiselta hallinnolta nyt ja vuosikymmenen päästä? Vaikka rakenteita voidaan muuttaa ja uudistaa tiuhaankin tahtiin, ihmisen mieli, käsitykset ja sen seurauksena toimintatavat muuttuvat hitaasti. Siksi tämän päivän valinnoilla ja niistä syntyvillä viesteillä on pitkä vaikutusaika. Tämä on sekä hyvä että huono asia: rapautuminen on toteutuessaan hidasta, mutta kun sen huomaa, se on jo tapahtunut. Näennäisesti voisi edetä torkkuen, mutta oikeasti on tarpeen olla koko ajan virkeänä.
Julkisella hallinnolla on yhteiset tavoitteet, yhteiset varat ja velat ja pohjimmiltaan yhteinen käsitys avoimuudesta ja etiikasta. Siksi sen kehittämisessä ja käytännön toimivuudessa erityisen merkittäviä ovat johdon valinnat. Ne linjaavat suuntaa niin suurille kokonaisuuksille kuin pienemmillekin palasille. Ja toimivat mielen viesteinä siitä, mikä on tärkeää, mitä oikeasti halutaan ja mistä ei tarvitse välittää.
Hyvän julkisen hallinnon voimavarana ovat varmuus ja luottamus. Tähän tarvitaan läpinäkyvää vastuuta ja vastuunkantoa. Vaikka meillä olisi hyvää tahtoa loputtomiin, suurissa massoissa tekoja ja tekijöitä syntyy hyvää jälkeä lopulta vain silloin, kun joku johtaa myös arjessa – avoimesti ja näkyvästi, tavoitteensa ja arvolähtökohtansa paljastaen. Kun johdettaessa on rohkeutta ja tahtoa valita suunta silloinkin, kun se ei ensi silmäyksessä istuisi valtavirtaan. Näin meillä säilyy hyvä hallinto, jonka voi huomata arjessa, jota emme huomaamattamme menetä, ja jonka toimivuuteen voimme luottaa.
Perusvireeksi julkisen hallinnon toimintaedellytyksiin tarvitaan luottamusta. Se ei ole höttöä, joka liitelee meistä riippumatta pilvenä ympärillämme. Se syntyy vain teoilla. Taloudenhoidossa luottamuksen takuuna ja tekona on viime kädessä toimiva sisäinen valvonta.
Toimiva sisäinen valvonta on arjen hyvää hallintoa. Se turvaa toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta, päätöksentekijän käytössä olevien tietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä, ja vielä päälle päätteeksi varojen ja omaisuuden tehokkaan ja tuottavan käytön ja säilymisen. Sisäinen valvonta – sillä on hyvät toimintaedellytykset, kun johdon viesti on arjessa näkyvä. Näin rakennetaan sitä hyvää hallintoa, joka tulevaisuudessakin on julkisen taloutemme kulmakiviä. Ja jonka huomaa siksi, että se on olemassa.
Blogin kirjoittaja on Marjatta Kimmonen.