Jälkiseurannat

Tarkastusvirasto on toteuttanut EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan laillisuustarkastuksen jälkiseurannan, minkä perusteella voidaan todeta, että tarkastetut organisaatiot ovat ryhtyneet tarkastussuositusten suuntaisiin toimenpiteisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on etsinyt aktiivisesti keinoja opintolainan turvallisuuden kehittämiseksi. Opintotuen riittävyyden seurannassa ja uudistusten jälkikäteisarvioinneissa on kuitenkin yhä kehitettävää.

Ulkoministeriön vuonna 2022 laatima Suomen julkisen kansainvälisen ilmastorahoituksen toimeenpanon suunnitelma ei ole enää voimassa, eikä sitä ehditty merkittävästi toteuttaa. Ministeriön vuonna 2023 teettämän ilmastorahoituksen ulkopuolisen arvioinnin suosituksista suuri osa jäi vaille toteutuspäätöstä.

Valtioneuvoston yhteisissä ennakoinnin käytännöissä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Vuonna 2025 käyttöön otettava valtioneuvoston yhteinen ennakoinnin digitaalinen alusta tulee tukemaan tietolähteiden hallintaa ja tulevaisuustiedon hyödyntämistä. Puutteet ennakoinnin resurssien seurannassa heikentävät päätöksenteon tietoperustan läpinäkyvyyttä.

Suositusten mukaan valtion eläkevastuiden laskentaperusteet on dokumentoitu valtiovarainministeriössä. Valtion vastuut muissa eläkejärjestelmissä raportoidaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtion tilinpäätöksen liitteenä. Raportoinnin kirjallista ohjeistusta ei kuitenkaan ole vielä tarkennettu.

Julkisen talouden tilastojen laadunvarmennuksen läpinäkyvyys on kehittynyt hieman. Sen sijaan kuntataloudesta ei edelleenkään laadita omaa tilastoa. Tilastojen laatu on hyvä.

Valtiovarainministeriö on laatinut valtion henkilöstöstrategian ja nostanut virastojen strategisen henkilöstösuunnittelun sen yhdeksi linjaukseksi. Ministeriö on myös määritellyt valtionhallinnon yhteiset osaamisalueet, tunnistanut liikkuvuuden osaamisen kehittämisen keinona ja tukenut virastojen rekrytointia tarjoamalla koulutusta ja ohjeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on huomioinut tarkastuksessa annetut suositukset asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022–2026 valmistelussa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä nojataan tällä hetkellä hyvinvointialueiden aktiivisuuteen ja omavalvontaan, joita osaltaan tukee vuoden 2023 alussa voimaan astunut sote-valvontalaki.

Digi- ja väestötietovirasto on panostanut asiakasvuorovaikutukseen sekä palvelujen käyttöönoton sujuvoittamiseen. Sen sijaan Suomi.fi-palvelujen strateginen ohjaus ei ole olennaisesti kehittynyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkentanut soveltamisohjetta työttömän yritystoiminnan arvioimiseksi. Myös sosiaali- ja terveysministeriö ja oikeusministeriö ovat edistäneet niille annettuja suosituksia.

Valtiontalouden kehysjärjestelmää on kehitetty vaalikauden 2023–2027 vaihteessa VTV:n ja julkisen talouden ohjauksen kehittämistä tarkastelleen työryhmän suositusten mukaiseen suuntaan. Kehysjärjestelmän yhteensovittaminen muihin finanssipolitiikan tavoitteisiin läpinäkyvämmällä tavalla edellyttää kuitenkin kehitystyön jatkamista.

Valtionhallinnon virastouudistuksia on kehitetty parantamalla uudistusten valmistelua ja seurantaa. Virastouudistuksia on tuettu arvioinneilla, joiden pohjalta on annettu ohjeita ja suosituksia valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittämiseen.