Kertomukset

Kaikista puolueiden ja puolueyhdistysten saamista ulkopuolisista tuista ei ollut tehty lain vaatimia ilmoituksia. Takautuvia ilmoituksia tehtiin tarkastusten aikana huomattava määrä.

Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä. Budjetoinnin läpinäkyvyyttä heikentää se, että aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä ei pääsääntöisesti talousarviossa esitetä. Valtiovarainministeriön tulisi varmistaa budjetoinnin asianmukaisuus ja läpinäkyvyys.

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoi vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa ehdokkaan vaalirahoituksen ja vaalikampanjakulujen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista laissa säädetyllä tavalla. Kaikki ilmoitusvelvolliset jättivät vaalirahoitusilmoituksen.

Kelan järjestämä Nuotti-valmennus on lisännyt nuorten miesten jatko-opintoihin hakeutumista. Valmennukseen on vuodesta 2019 päässyt ilman lääkärin diagnoosia. VTV suosittelee, että nuorten matalan kynnyksen kuntoutuspalveluja jatketaan.

Virastouudistus paransi LVM:n hallinnonalan vaikuttavuuden edellytyksiä, mutta digitaalisten palveluiden markkinoille ei syntynyt kilpailua uudistuksen myötä. VTV suosittaa, että LVM määrittelee tulevien merkittävien uudistusten tavoitteet ja niiden seurantamenettelyt selkeästi, sekä kehittää Fintrafficin toimintaedellytyksiä.

Hallitusohjelma luo pohjan tavoitteille, joilla pyritään ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee eri hallinnonalojen tehdä koordinoitua yhteistyötä. Pysyvät yhteistyörakenteet luovat edellytyksiä poikkihallinnollisen yhteistyön toteuttamiseen.

Alueelliset erot nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisällössä ja laajuudessa, hoidon toteutuksessa sekä resursseissa ovat suuret. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi jatkossa varmistaa alueellinen yhdenvertaisuus.

Suomen julkisyhteisöjen velka on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Hallitus pyrkii finanssipolitiikallaan vahvistamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista. Ennusteiden perusteella hallituksen rahoitusasematavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta velkasuhteen kasvu hidastuu vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen jatkaa ylivaalikautisesti. Uudistettuja EU:n finanssipoliittisia sääntöjä, joiden keskiössä on velkakestävyysanalyysi, sovelletaan ensimmäistä kertaa syksyllä 2024. Velkaantuvan Suomen kohdalla säännöstö vaatii velkasuhteen nopeaa alentumista.

Rahanpesun estämisen toimintaedellytyksiä on parannettu, mutta estämistyölle asetetaan vain vähän tavoitteita eikä toiminnan rahoitus ole pitkäjänteistä. Selkeämmät, kohdennetummat tavoitteet ja resurssien nykyistä kattavampi kuvaaminen vahvistaisivat rahanpesun estämistyön kokonaisuutta.

Julkisen velan kehitystä arvioitaessa kannattaa huomioida varsinaisen julkisen velan lisäksi myös nettovelan kehitys. Tällöin velassa on huomioitu osa valtion ja muun julkisen talouden varallisuudesta. Nettovelan tarkastelun merkitys on kasvanut viime vuosina.

Viranomaiset panostavat digitaalisten palvelujen kehittämiseen, mutta myös tarve vaihtoehtoisille asiointikanaville tunnistetaan laajasti. Tukea digiasiointiin tarvitsevat monet ryhmät, eivät ainoastaan ikäihmiset.

Valtionrahoituksen käyttö on ammattikorkeakouluissa järjestetty olennaisilta osin läpinäkyvästi, mutta ainoan rahoitusehdon noudattamisen valvonta ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön puutteellisen ohjeistuksen takia mahdollista. Ministeriön tulisi kiinnittää huomiota riittävään valvontaan ja ohjeistamiseen.