Valtionrahoituksen käyttö on ammattikorkeakouluissa järjestetty olennaisilta osin läpinäkyvästi, mutta ainoan rahoitusehdon noudattamisen valvonta ei ole opetus- ja kulttuuriministeriön puutteellisen ohjeistuksen takia mahdollista. Ministeriön tulisi kiinnittää huomiota riittävään valvontaan ja ohjeistamiseen.
Tarkastuksen kohteena oli ammattikorkeakoulujen toimintaan myönnetty valtionrahoitus. Valtionrahoitus on valtaosin laskennallista eli sen suuruus määräytyy laskentakriteerien perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii 22 osakeyhtiömuotoista ammattikorkeakoulua. Näistä tarkastuksen kohteeksi valittiin 13 eniten valtion perusrahoitusta vuonna 2023 saanutta ammattikorkeakoulua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa samankaltaisilla välineillä. Myös ministeriön kautta kanavoitu perusrahoituksen rahoitusmalli on samankaltainen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluille myönnettiin vuonna 2023 valtionrahoitusta noin 954 miljoonaa euroa.
Tarkastuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tilivelvollisuus toteutuu, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota riittävään valvontaan ja ohjeistamiseen. Monet tarkastuskertomuksessa käsitellyt havainnot ovat seurausta siitä, ettei ministeriö ole valvonut asiaa riittävästi.
Yhdestä tarkastuksessa havaitusta rahoitusperusteiden virheestä opetus- ja kulttuuriministeriö on lausuntonsa mukaan ilmoittanut ryhtyvänsä ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteet johtanevat väärin perustein myönnetyn rahoituksen palauttamiseen. Valtionrahoitus sisältää vain yhden käyttöehdon, jonka mukaan myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää elinkeinotoiminnan tukemiseen. Käyttöehdon toteutumisen todentamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi tarpeen täsmentää ohjeistustaan. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ulkopuolista rahoitusta koskien ministeriön pitäisi olla paremmin selvillä siitä, minkälaisen toiminnan ammattikorkeakoulut tulkitsevat TKI-toiminnaksi.
Vielä vuonna 2024 käytössä oleva ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tarjoaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuksia lyhytaikaisiin hyötyihin kokonaishyödyn kustannuksella. Vuosien 2025–2028 rahoitusmallissa nykyisiin ongelmakohtiin on osittain puututtu. Nykyisessä rahoitusmallissa on elementtejä, joihin panostamalla ammattikorkeakoulu on saattanut saavuttaa sellaisia lyhyen aikavälin taloudellisia hyötyjä, joista aiheutuneet osaamishyödyt eivät ole kohdentuneet suomalaisen työelämän kehittämiseen. Myös suurelle yleisölle suunnatut julkaisut ja yhteistyöopinnot sisältävät riskejä osaoptimoinnille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi reagoida nopeammin rahoitusmallissa oleviin riskialttiisiin kohtiin, jotta rahoituksen käytön perusteet olisivat paremmin todennettavissa.
Lisätietoja
