Arviointimenettelyssä olleiden kuntien talouden tunnusluvut ovat parantuneet menettelyn jälkeen ja kunnissa on pääasiassa oltu tyytyväisiä menettelyyn. Arviointimenettelyä koskevista päätöksistä olisi kuitenkin syytä tiedottaa läpinäkyvämmin ja peruspalvelut tulisi huomioida systemaattisemmin menettelyn aikana.
Arviointimenettelyn tarkoitus on tukea kuntien taloutta sekä turvata lainsäädännön edellyttämät palvelut myös erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien asukkaille. Arviointimenettelyn aikana kunnan ja valtion tulisi yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi.
Arviointimenettelyssä käytetyt kriteerit ovat vuosina 2007–2023 täyttyneet 54 kunnassa ja menettely on aloitettu 41 kunnan kohdalla. Arviointimenettelyssä tehdään kunnan valtuuston hyväksyttäväksi ehdotus kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmasta. 21 kunnan tapauksessa toteutettiin kuntarakennelaissa tarkoitettu erityinen selvitys kuntajaon muuttamiseksi, ja niistä 12 päätyi kuntajaon muutokseen.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko kuntien arviointimenettelyssä tunnistettu ja puututtu kunnan talouden ongelmiin sekä turvattu lakisääteisten peruspalveluiden saatavuus kunnissa. Tarkastuksen perusteella arviointimenettely on toimiva keino käydä läpi yksittäisen kunnan taloudellista tilannetta ja puuttua siihen, jos kunnalla ei ole uskottavia taloudellisia edellytyksiä selviytyä menoistaan tai kertyneistä alijäämistä.
Tarkastuksessa havaittiin, että arviointimenettelyn jälkeen talouden tunnusluvut kunnissa ovat parantuneet ja kunnat ovat olleet suurelta osin tyytyväisiä arviointiryhmän toimintaan. Menettelyn syy-yhteys kohentumiseen voitiin tarkastuksessa osoittaa kuitenkin vain vuosikatteen kehitystä koskien. Kuntien arviointimenettely on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi toimeksi, joka kohdistuu vain pieneen määrään kuntia. Siten arviointimenettelyn ei ole tarkoitus toimia ohjausvälineenä, joka kohdistuisi laajemmin kuntatalouteen, kuntarakenteeseen tai peruspalveluihin.
Tarkastuksessa myös havaittiin, ettei palveluiden turvaamisen näkökulmaa oteta systemaattisesti huomioon arviointimenettelyprosessin eri vaiheissa. Arviointimenettelyyn valittavien kuntien lakisääteisten palveluiden tilannetta ei arvioida ennen arviointimenettelyn aloittamista eikä arviointimenettelyn jälkeen. Arvioinnin tueksi ei tällä hetkellä ole myöskään saatavilla riittävän kattavasti tietoa.
Tarkastusvirasto suosittelee, että valtiovarainministeriö kehittää palveluista saatavilla olevaa tietopohjaa sekä huomioi ja raportoi kunnan palveluiden tilanteen systemaattisemmin ja kokonaisvaltaisemmin arviointiryhmän työn aikana.
Läpinäkyvä ja julkinen viestintä kuntien arviointimenettelyä koskevien päätösten perusteluista lisäisi luottamusta menettelyyn ja sen yhdenmukaiseen käyttöön eri kunnissa. Kuntatalousohjelmassa syksyllä esitettyjä tietoja arviointimenettelystä tulisi yhdenmukaistaa esimerkiksi lisäämällä niihin tieto siitä, mitkä kriteerit ovat täyttyneet kyseisenä vuonna missäkin kunnassa, sekä esittämällä yksityiskohtaiset perustelut sekä arviointimenettelyn aloittamiselle että aloittamatta jättämiselle.
Tarkastusvirasto suosittelee, että valtiovarainministeriö raportoi arviointimenettelyn kriteerien täyttymisestä sekä menettelyn aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä perusteluineen yhdenmukaisesti esimerkiksi kuntatalousohjelmassa.
Lisätietoja
