Työnteon kannustimien parantaminen sosiaaliturvaa uudistamalla ja ansiotuloverotusta keventämällä ei ole merkittävästi muuttanut automaattisten finanssipoliittisten vakauttajien kokoa Suomessa.
Julkaisu luettavissa englanniksi
Automaattisilla finanssipoliittisilla vakauttajilla tarkoitetaan julkisia menoja tai tuloja, jotka muuttuvat automaattisesti talouden suhdannevaihteluissa. Ne toimivat vastasyklisesti tasoittaen suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Automaattiset vakauttajat toimivat ilman aktiivisia toimenpiteitä, mutta päätösperäiset muutokset tuloja ja menoja koskevassa lainsäädännössä vaikuttavat niiden kokoon.
Viime vuosikymmenten aikana hallitukset ovat pyrkineet parantamaan työnteon kannustimia keventämällä ansiotuloverotusta ja uudistamalla sosiaaliturvaa. Taloudellisten kannustimien parantamiseen pyrkivät toimet voivat pienentää automaattisten vakauttajien kokoa. Se taas voi kasvattaa tarvetta päätösperäiselle suhdannevaihteluita tasaavalle finanssipolitiikalle.
Selvityksessä arvioimme automaattisten finanssipoliittisten vakauttajien kokoa Suomessa vuosina 1993–2021. Automaattisten vakauttajien kokoa arvioidaan laskemalla niin sanottu puolijousto, joka kuvaa julkisyhteisöjen rahoitusjäämän herkkyyttä suhdannevaihteluille. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän suhdannevaihteluihin reagoivien ja toisaalta rakenteellisten tekijöiden erottelun avulla voidaan analysoida finanssipolitiikkaa. Sovellamme OECD-maiden puolijoustojen laskentaan käytettyä menetelmää (Girouard & André 2005) ja vertaamme tuloksiamme Ruotsin vastaaviin tuloksiin (Almenberg & Sigonius 2021).
Tulostemme mukaan puolijousto on pysytellyt lähellä 0,5:tä vuosina 1993–2021, vaikkakin joitain muutoksia tasossa tarkastelujakson aikana on huomattavissa. Tämä tarkoittaa, että prosenttiyksikön muutos suhdannetilaa kuvaavassa tuotantokuilussa johtaa puolen prosenttiyksikön muutokseen bruttokansantuotteeseen suhteutetussa julkisyhteisöjen rahoitusjäämässä. Vertaamalla eri tahojen arvioita puolijouston koosta Suomelle osoitamme, että EU:n finanssipoliittisessa säännöstössä käytetty puolijousto on vertailujoukon suurimpia.
Almenberg, J. and Sigonius, M. (2021). Automatic fiscal stabilizers in Sweden 1998–2019. Working paper 155, The National Institute of Economic Research (NIER).
Girouard, N. and C. André (2005), ”Measuring Cyclically-adjusted Budget Balances for OECD Countries”, OECD Economics Department Working Papers, No. 434, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/787626008442.
Lisätietoja
