ESR-ohjelman hankkeet eivät välttämättä tavoita heikommassa asemassa olevia henkilöitä, havaittiin tarkastuksessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi varmistaa, että ESR-hankerahoitus kohdentuu nykyistä paremmin keskeisille kohderyhmille eli työttömille ja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Lisäksi TEM:n tulisi määritellä entistä selkeämmin ESR-hanketoiminnan tavoite ja suhde kansalliseen työvoimapolitiikkaan. TEM:n tulisi kehittää myös sähköisiä tiedonkeruumenetelmiä, joilla ESR-hankkeisiin osallistuvien tiedot voidaan kerätä hallinnollisesti nykyistä kevyemmin.
Tarkastuksen tavoitteena oli arvioida Euroopan sosiaalirahaston kehittämishankkeiden rahoituksen myöntöprosessia sekä rahoituksen kohdentamista, seurantaa ja vaikutuksia ohjelmakaudella 2014–2020.
Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyysvaikutukset eivät välttämättä ole tärkein rahoituksen myöntämiskriteeri, sillä ESR-ohjelmalla on työllisyyden lisäksi lukuisia muitakin tavoitteita, eikä niitä ole asetettu keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Myös alueellinen työllisyystilanne vaikuttaa siihen, mitä hankkeita tuetaan.
Vaikka ESR-hankkeiden kohderyhmiä ei ole rajattu vain työttömiin, tarkastuksen perusteella voidaan todeta, että hankkeet eivät tavoita ESR-toiminnan keskeisintä kohderyhmää eli työttömiä riittävän hyvin.
ESR-henkilörekisterin tietojen perusteella työttömiä osallistujista on ollut vain neljäsosa. Tiedot perustuvat henkilöiden omiin ilmoituksiin. Myös tarkastusta varten koottu Tilastokeskuksen aineisto osoittaa, että vuonna 2016 ESR-osallistujista työttömiä oli ainoastaan viidesosa.
Parhaimmillaan ESR-hankkeilla voidaan täydentää kansallista työvoimapolitiikkaa, ja niissä voidaan muun muassa kokeilla uusia työllistämismalleja. Jos kansallinen työvoimapolitiikka ei kuitenkaan ole linjassa ESR-hanketoiminnan kanssa, se voi heikentää hankkeiden vaikuttavuutta. ESR-toiminnan hyödyntämisen näkökulmasta voisi olla hyödyllistä nykyistä selkeämmin määritellä toiminnan tavoite ja suhde kansalliseen työvoimapolitiikkaan.
Lisätietoja
