Koronakriisin takia toteutettavien finanssipoliittisten toimien tulisi olla riittävän suuria, hyvin kohdennettuja, oikea-aikaisia ja kestoltaan määräaikaisia. Finanssipolitiikan vakiintuneista suunnittelukäytännöistä poikkeaminen on perusteltua kriisin vuoksi, mutta valtioneuvoston tulee pyrkiä palaamaan normaaliin julkisen talouden suunnitteluun mahdollisimman pian. Matala korkotaso auttaa julkista taloutta kantamaan kasvavan julkisen velan, mutta pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys edellyttää rakenteellisia uudistuksia.
Koronakriisin takia Euroopan komissio jäsenmaiden tukemana on ottanut käyttöön yleisen poikkeuslausekkeen EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin, jotta säännöt eivät rajoittaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia vastata finanssipoliittisin toimin kriisiin ja sen seurauksiin. EU-säännöstön ja kotimaisen säännöstön yhteyden takia myös kotimaiset finanssipolitiikan ohjausvälineet ovat osittain lepotilassa. Julkisen talouden monivuotista suunnittelua ei tällä hetkellä toteuteta vakiintuneella tavalla, ja menokehyssääntöön on kriisin takia tehty useita poikkeuksia. Tarkastusviraston arvion mukaan poikkeuskäytännöt ovat perusteltuja kriisin takia, mutta valtioneuvoston tulee pyrkiä palaamaan normaaleihin julkisen talouden suunnittelukäytäntöihin mahdollisimman pian.
Jotta talous toipuisi mahdollisimman nopeasti, finanssipolitiikan on oltava oikea-aikaista ja oikein kohdistettua, minkä lisäksi kriisin vaikutusten lieventämiseen tähtäävien toimien on oltava mittavia mutta ajallisesti rajattuja. Kriisin ydinvaiheessa finanssipolitiikan on keskityttävä turvaamaan yritysten maksuvalmius ja estämään massatyöttömyys ja konkurssit; vasta myöhemmin on tavanomaisen elvytyksen aika. Suomen talouspolitiikka on reagoinut kohtuullisen nopeasti rajoitustoimenpiteisiin ja pandemiaan näiden periaatteiden suuntaisesti. Talouspoliittisten toimien vertailu maiden välillä on vaikeaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pohjoismaisessa vertailussa Suomen tämänhetkinen tukipaketti on hieman pienempi kuin muualla, mutta kuitenkin linjassa muiden Pohjoismaiden, erityisesti Tanskan ja Ruotsin kanssa.
Koska julkisen velan korkotaso on hyvin matala, Suomen julkisen velan nopea kasvu koronakriisin johdosta ei tule tämänhetkisen markkinatilanteen mukaan aiheuttamaan merkittävää rahoitusrasitetta julkiselle taloudelle. Julkisen velan BKT-suhteen voimakaskaan kasvu ei siis automaattisesti merkitse velan tason nousua kestämättömäksi. Olisi kuitenkin tärkeää, että kriisin vaikutusten vaimennuttua päästään siirtymään tilanteeseen, jossa velkasuhdetta pystytään pienentämään korkeasuhdanteessa ja velkasuhteen annetaan heikentyä ainoastaan matalasuhdanteessa elvytystä varten. Väestön ikääntyminen korostaa tarvetta viedä eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta sekä työllisyystoimia kuluvan vaalikauden aikana, vaikka lähiaikoina kriisin hoitamisen priorisointi onkin tarkoituksenmukaista.
Valtiontalouden tarkastusviraston lakisääteinen tehtävä on valvoa osana valtiontalouden hoidon tarkastamista finanssipoliittisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Valvontatehtävän suorittamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021–2024, poikkeusolojen vaikutuksia julkisen talouden suunnitteluun sekä hallituksen tekemiä toimia koronavirustilanteen johdosta. Arviossa tarkastellaan myös julkisen talouden suunnitelman pohjana olevan talousennusteen realistisuutta.
Lisätietoja
