Heikko suhdannetilanne, korkea inflaatio ja pitkään jatkunut velkaantuminen vaikeuttavat sopivan finanssipolitiikan mitoituksen määrittämistä. Suomen julkisen talouden kehitys on kevään 2023 ennusteiden perusteella huolestuttava. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024–2027 täyttää sitä koskevan asetuksen vaatimukset ja perustuu realistiseen talousennusteeseen.
Kesällä 2022 alkanut talouden alamäki näyttää pysähtyneen keväällä 2023. Taloudessa on kuitenkin runsaasti riskitekijöitä, jotka voivat heikentää suhdannetilannetta. Heikko suhdanne perustelisi elvyttävää finanssipolitiikkaa vuonna 2023. Toisaalta inflaatio aiheuttaa ongelmia, joiden välttämiseksi finanssipolitiikan pitäisi tukea inflaatiota hillitsevää, kireää rahapolitiikkaa. Myös julkisen talouden velkaantuminen rajoittaa finanssipolitiikan lisästimulaation käyttöä. Heikkenevän suhdannekuvan ja samanaikaisen korkean inflaation vuoksi neutraali finanssipolitiikan impulssi, joka ei kiristä tai elvytä taloutta, voikin osoittautua perustelluksi.
Valtioneuvosto hyväksyi vaalikauden viimeisen julkisen talouden suunnitelman 23.3.2023. Suunnitelman perustana toimi valtiovarainministeriön kevään talousennuste, jota voi finanssipolitiikan valvonnan arvion mukaan pitää EU-säännöstön tarkoittamalla tavalla realistisena. Suunnitelman luettavuutta on keväällä 2023 parannettu, minkä ansiosta suunnitelma on helpommin hyödynnettävissä aiheeseen pohjaavassa keskustelussa. F-35-hävittäjähankkeen vaikutuksia julkiseen alijäämään ja velkaan tulisi kuitenkin kuvata suunnitelmassa läpinäkyvämmin. Lisäksi julkisen talouden kehitysarvioiden epävarmuudesta kannattaisi viestiä nykyistä selkeämmin.
Suomen julkisen talouden kehitys on kevään 2023 ennusteiden perusteella huolestuttava. On olemassa riski, että EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ei noudateta tulevina vuosina. Julkisen talouden alijäämän odotetaan paisuvan EU-säännöissä määritellyn 3 prosentin raja-arvon tuntumaan ja väliaikaisesti raja-arvon yli. Myös Suomen julkisen velan BKT-suhteen ennustetaan jatkavan nousu-uralla. EU:n säännöstöä uudistetaan parhaillaan, mutta alijäämää ja velkaa koskevat viitearvot ovat säilymässä ennallaan.
Valtiontalouden menokehys vuodelle 2023 rikkoutui poikkeuksellisesti vuoden 2023 ensimmäisen lisätalousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä 0,3 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi esityksen vuoden 2023 lisätalousarviosta käytännössä kehyksen suuruisena, joten kehykseen ei jätetty liikkumavaraa. Budjetoidut menot vuodelle 2023 ylittivät kehyksen 273 800 eurolla sen jälkeen, kun kolmeen eri lakiesitykseen tehtiin eduskuntakäsittelyn aikana muutoksia.
