Valtiovarainministeriön julkisen talouden ennusteet ovat harhattomuudeltaan ja osumatarkkuudeltaan keskimäärin yhtä luotettavia kuin muiden keskeisten ennustajatahojen ennusteet. Raportissa arvioitiin valtiovarainministeriön ennusteita, joita käytetään valtion talousarvion valmistelun pohjana.
Finanssipolitiikan valvonta arvioi valtiovarainministeriön ennusteiden luotettavuutta jälkikäteisarviona (ex-post) eli vertaamalla ennusteita toteutuneisiin tilastolukuihin. Tässä raportissa tarkastellaan kuluvien ja tulevien vuosien ennusteita Suomen julkisyhteisöjen kokonaistuloille, -menoille, rahoitusasemalle (nettoluotonanto tai -otto) ja velalle vuosille 1997–2021.
Valtiovarainministeriön ennusteita verrattiin muihin keskeisiin julkista taloutta ennustavien organisaatioiden ennusteisiin. Vertailussa olivat mukana Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Suomen Pankki, Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.
Tarkasteluun valittiin valtiovarainministeriön syksyn ennustekierrokset. Kyseisiä ennusteita käytetään valtion budjetin suunnittelussa tulevalle vuodelle, ja siksi niiden luotettavuutta ja laatimisen riippumattomuutta on syytä seurata. Tätä lakisääteistä valvontatehtävää Suomessa hoitaa finanssipolitiikan valvonta.
Suomessa valtiovarainministeriö laatii talouspolitiikan pohjana käytettävät ennusteet, eikä mikään riippumaton ulkopuolinen taho vahvista niitä. Tämä järjestely virallisten ennusteiden tuottamisessa on EU:ssa poikkeuksellinen. Muissa euroalueen maissa virallisten ennusteiden laadinta on joko eriytetty riippumattomaan instituutioon tai vaihtoehtoisesti riippumaton taho vahvistaa valtiovarainministeriön ennusteet ennen niiden julkaisua. Suomen järjestely on kuitenkin EU-lainsäädännön mukainen.
Finanssipolitiikan valvonnan arvion mukaan valtiovarainministeriön ennusteet ovat harhattomuudeltaan ja osumatarkkuudeltaan keskimäärin yhtä luotettavia kuin muiden keskeisten ennustajatahojen ennusteet. Tästä voidaan päätellä, että Suomen poikkeuksellinen järjestely ei ole heikentänyt ennusteiden luotettavuutta. Valtiovarainministeriö myös tuottaa julkisen talouden ennusteita varovaisuusperiaatetta noudattaen. Se tarkoittaa, että tuloja ei arvioida liian suureksi eikä menoja liian pieniksi, eikä taloudellisesta asemasta siten anneta liian optimistista kuvaa. Tämä on EU:n budjettikehysdirektiivin periaatteiden mukaista.
Ennusteiden osumatarkkuus on suhteellista, joten verrokkeina käytettävien ennustajien osumatarkkuus vaikuttaa tulkintaan valtiovarainministeriön osumatarkkuudesta. Se, että valtiovarainministeriön ennusteet ovat keskimäärin likimain yhtä osumatarkkoja kuin muiden ennustajatahojen, ei automaattisesti tarkoita, että ennusteet itsessään olisivat tarkkoja. Kaikkien ennustajien ennustevirheet ovat paikoitellen suuria, ja ne ovat yhteydessä virheisiin, joita on tehty talouden suhdannetilannetta ennustettaessa.
Valtiovarainministeriön ennusteisiin epätarkkuutta tulee muun muassa verotuloennusteista ja kulutusmenojen ennusteista, jotka ovat merkittävän kokoisia eriä. Myös pienien erien kuten korkotulojen ja -menojen ennustamisessa on tehty suuria ennustevirheitä.
Tulokset heijastelevat yhtäältä sitä, että julkisen talouden ennustaminen on hankalaa, ja toisaalta sitä, että ennustajilla on edelleen varaa kehittää ennustemenetelmiään. Finanssipolitiikan valvonnan arviossa tunnistettiin puutteita valtiovarainministeriön ennusteaineiston esitystavassa ja läpinäkyvyydessä. Valtiovarainministeriö on korjannut ennusteensa esitystapaa huomautusten jälkeen.
Lisätietoja
