Hallituksen finanssipoliittiset toimet koronakriisin hoitamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia ajoitukseltaan ja mittakaavaltaan. Vaalikauden aikana tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten julkistaloutta vahvistavat vaikutukset ovat tarkastusviraston arvion mukaan vaatimattomia.
Finanssipolitiikan valvonnan raportissa arvioidaan hallituksen finanssipolitiikkaa koronakriisin aikana sekä hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja -tavoitteita. Lisäksi raportissa tarkastellaan Suomen suhdannetilannetta, julkisen talouden velkakestävyyden näkymiä ja valtiovarainministeriön talousennusteen realistisuutta.
Hallituksen päätös luopua menokehyksen noudattamisesta vuodeksi 2020 oli perusteltu ratkaisu poikkeuksellisessa tilanteessa. Talousarvioesityksessä 2021 menotasoon on tehty muutoksia, joissa on hyödynnetty kehyssääntöön kuuluvaa joustavuutta, mutta kehykseen on haettu joustavuutta myös poikkeuksilla kehyssäännöstä. Onnistunut paluu kehyssäännön noudattamiseen vuodesta 2021 eteenpäin on tärkeää, jotta kehyssäännön uskottavuus valtiontalouden monivuotisen suunnittelun välineenä säilyy.
Valtioneuvoston keväällä 2020 esittämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024 ei sisältänyt julkisen talouden monivuotisia tavoitteita. Se kuitenkin vastasi finanssipoliittisen lainsäädännön vaatimuksia käsillä olevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tulevaisuudessa finanssipoliittista lainsäädäntöä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että se sisältäisi nykyistä selkeämmät säännökset myös nykyisenkaltaisia poikkeustilanteita varten. Normaaliin julkisen talouden monivuotiseen suunnitteluun, johon kuuluvat julkista taloutta koskevat tavoitteet, tulee myös palata mahdollisimman nopeasti sen mukaan, mikä on kriisitilanteen kehityksen nojalla mahdollista.
Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee koronakriisin takia huomattavasti, mutta eurooppalaisessa vertailussa tyypillistä vauhtia. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tulisi vakauttaa hallituksen tavoitteen mukaisesti, koska tulevaisuudessa erääntyvien velkojen uudelleenrahoituskustannuksiin liittyy riski. Matala korkotaso kuitenkin tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Suomen valtio on ottanut suuret lainansa vuonna 2020 käytännössä nollakorolla.
Hallituksen kestävyystiekartta tarjoaa lähtökohtia julkisen talouden vakauttamiselle ja pitkän aikavälin kestävyyden parantamiselle. Sitä tulee kuitenkin tarkentaa. Siinä tulisi myös varautua velkaskenaarioiden sisältämään epävarmuuteen.
Syksyllä 2020 hallitus asetti alkuperäistä suuremman mutta aikataulultaan väljemmän työllisyystavoitteen. On hyvä, että työllisyyden parantamisen tavoittelusta ei luovuttu koronakriisin takia. Hallituksen kestävyystiekartassa on määritelty, kuinka paljon uudella työllisyystavoitteella pyritään vahvistamaan julkista taloutta. Vaalikauden aikana tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten julkistaloutta vahvistavat vaikutukset ovat tarkastusviraston arvion mukaan vaatimattomia.
Tarkastusviraston arvion mukaan vuoden 2021 talousarvion perustana oleva valtiovarainministeriön taloudellinen ennuste on realistinen, kun otetaan huomioon, milloin se on laadittu. Koronakriisi on kuitenkin tehnyt talouskehityksen ennustamisesta hankalaa, sillä epidemian leviäminen on arvaamatonta ja epidemialla on mittavia talousvaikutuksia.
Lisätietoja
