Suomen julkisyhteisöjen velka on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Hallitus pyrkii finanssipolitiikallaan vahvistamaan julkista taloutta ja hillitsemään velkaantumista. Ennusteiden perusteella hallituksen rahoitusasematavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta velkasuhteen kasvu hidastuu vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen jatkaa ylivaalikautisesti. Uudistettuja EU:n finanssipoliittisia sääntöjä, joiden keskiössä on velkakestävyysanalyysi, sovelletaan ensimmäistä kertaa syksyllä 2024. Velkaantuvan Suomen kohdalla säännöstö vaatii velkasuhteen nopeaa alentumista.
Finanssipolitiikan valvonnan raportti sisältää arvion finanssipolitiikan sääntöjen ja tavoitteiden tilanteesta, valtion menokehyksen noudattamisesta sekä suhdannetilanteesta ja finanssipolitiikan mitoituksesta. Raportissa tarkastellaan myös julkisen talouden velkaantumisen osatekijöitä, talousennusteiden realistisuutta sekä uuden EU:n finanssipolitiikan säännöstöä, jota sovelletaan ensimmäistä kertaa syksyllä 2024.
Suomen julkisen talouden velkasuhde on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen, etenkin valtionhallinnon pysyvän alijäämäisyyden takia. Työeläkelaitosten ylijäämää ei voida käyttää julkisyhteisöjen velan lyhentämiseen, minkä vuoksi työeläkelaitokset on syytä jättää velan kasvun tarkastelun ulkopuolelle. On tärkeää, että kriisitilanteissa finanssipolitiikka pystyy elvyttämään taloutta, joten velkasuhteessa tulisi olla liikkumavaraa. Hallitus on asettanut keväällä 2024 tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä. Tavoite on perusteltu.
Tavoitteidensa saavuttamiseksi hallitus on laatinut 9 miljardin euron sopeutuskokonaisuuden. Sopeutuskokonaisuus ei kuitenkaan kata kaikkia finanssipoliittisia toimia, ja siihen kuulumattomat toimet kumoavat osittain säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksia. Ennusteiden perusteella hallituksen rahoitusasematavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, mutta velkasuhteen kasvu hidastuu vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen alijäämän odotetaan pysyvän yli 3 prosentin tasolla vuonna 2025 ja velkasuhteen nousevan yli 80 prosenttiin. Hallituksen tavoite 1,5 miljardin euron kehyksen menotason laskusta vuoteen 2027 mennessä näyttää toteutuvan. Investointiohjelmaa ja Ukrainan apua koskevat puuttuvat menopäätökset nostavat kuitenkin vielä kehystasoa ja voivat vaikuttaa säästötavoitteen toteutumiseen. Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen jatkaa ylivaalikautisella lähestymistavalla ja meno- ja tulokategorioita sekä rakenteellisia toimia kattavasti arvioiden.
Uudistettujen EU:n finanssipoliittisen sääntöjen keskiössä on velkakestävyysanalyysi, jonka avulla lasketaan jäsenmaakohtainen viiteura. Viiteura ohjaa jäsenmaiden suurinta sallittua nettomenojen kasvuastetta eli nettomenopolkua. Nopeasti velkaantuvan Suomen kohdalla sitovaksi kriteeriksi velkakestävyysanalyysissä muodostuu turvalauseke, joka edellyttää velkasuhteen nopeaa alentumista. Tämä johtaa tiukkaan nettomenojen viiteuraan. Tiukkaan viiteuraan vaikuttaa myös päivitetty virta-varanto-korjaus, joka on nyt aiempaa paremmin linjassa ennakoidun velkakehityksen kanssa.
Ensimmäisessä finanssipoliittis-rakenteellisessa suunnitelmassaan Suomi hyödyntää laajasti säännöstön joustomahdollisuuksia. Komission arvion mukaan Suomen esittämä sopeutus täyttää säännöstön vaatimukset, joiden mukaisen nettomenopolun noudattamista valvotaan jälkikäteen, ensimmäisen kerran vuonna 2026. Tulevilla hallituskausilla suunnitelman laadinta olisi hyödyllistä toteuttaa kiinteänä osana hallituksen julkista taloutta koskevaa suunnittelua. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi likimain noudattaa EU:lle esittämäänsä nettomenopolkua tulevina vuosina. Samalla Suomi on kuitenkin vuonna 2024 rikkomassa 3 prosentin alijäämärajan, joka pysyi EU-sääntöjen uudistuksessa muuttumattomana.
Suhdannetilan heikko kehitys on jatkunut kuluvana vuonna, ja talouden toipuminen on viivästynyt. Talouden suhdannenäkymä on syksyllä 2024 edelleen epävarma ja heikko, mutta inflaation hidastuminen, ohjauskorkojen lasku, näkymä korkojen tulevista laskuista sekä hidas ostovoiman koheneminen antavat toivoa käänteestä parempaan. Talousarvioesityksen pohjana oleva valtiovarainministeriön ennuste on realistinen. Ennusteiden valossa finanssipolitiikka on tasoltaan vastasyklistä eli elvyttävää negatiivisessa suhdannetilanteessa, ja finanssipolitiikan impulssi on neutraali vuosina 2024 ja 2025.
