Kevään 2017 puoliväliriihessä päätettyjen toimien perusteella hallituksen asettamia tavoitteita ei olla saavuttamassa vuoteen 2019 mennessä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut julkisen talouden ohjausta ja finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista.
Finanssipolitiikan valvonnan arvio
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut lakisääteisen finanssipolitiikan valvontatehtävänsä nojalla julkisen talouden kokonaisuuden ohjausta, valtiontalouden kehysten sekä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista vuonna 2016 sekä kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman perustana olevien valtiovarainministeriön ennusteiden realistisuutta. Tarkastusvirasto on päätynyt arvion perusteella seuraaviin havaintoihin ja johtopäätöksiin:
Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018–2021 esitetyt toimet eivät riitä hallituksen asettaman julkisen talouden rakenteellisen rahoitusasematavoitteen (MTO) saavuttamiseen.
Hallituksen esittämä monivuotinen tavoiteura kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellista rahoitusasematavoitetta tukee tavoitteellisen finanssipolitiikan toteuttamista.
Hallituksen tavoiteura ei tähtää valtiontaloudelle ja sosiaaliturvarahastoille asetettujen sitovien rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseen vaalikauden ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa päätetyn mukaisesti.
Valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2016.
Suomi on vuonna 2016 noudattanut vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän ja korjaavaan osion sääntöjä.
Julkisen talouden suunnitelman perustana oleva valtiovarainministeriön ennuste on varovainen, mutta realistinen.
Yhteenveto havainnoista
Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut julkisen talouden ohjausta ja finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista.
Hallituksen kevään 2017 puoliväliriihessä päättämät toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi nojaavat entistä vahvemmin työllisyystilanteen parantumiseen. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin rakenteellisen jäämän tavoitteen (MTO) saavuttaminen vuoteen 2019 mennessä perustuu hallituksen asettaman 72 prosentin työllisyysastetavoitteen toteutumiseen ja sitä kautta syntyvään talouskasvuun.
Tarkastusvirasto pitää työllisyystavoitetta tärkeänä ja hallituksen jo päättämiä ja osittain toteuttamia työllisyysasteen nostoon tähtääviä toimia hyvinä julkisen talouden vakauttamisen näkökulmasta.
Kevään 2017 puoliväliriihessä päätettyjen toimien perusteella hallituksen asettamia tavoitteita ei olla kuitenkaan saavuttamassa vuoteen 2019 mennessä.
Kevään 2017 ennusteiden valossa hallitus on jäämässä julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteesta. Julkisyhteisöjen alasektoreista varsinkin valtiontalouden rahoitusasema jää tavoitteestaan ilman lisätoimia, sillä edes 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen ei johda valtiontalouden tavoitteen saavuttamiseen vaalikauden aikana. Hallituksen tulee sitoutua tarvittaviin lisätoimiin sen varmistamiseksi, että rakenteellisen rahoitusaseman tavoite saavutetaan, vaikka työllisyys kohentuisi ennusteita paremmin.
Valtionvarainministeriön ennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja julkisen talouden rahoitusaseman kehitykselle vuosina 2017–2019 ovat varovaisia, vaikka ennusteet ovat tarkentuneet viime syksystä perustellusti positiiviseen päin. Ennusteiden tarkentumisriski on edelleen yläsuuntainen, varsinkin vuodelle 2017.
Tarkastusviraston havaintojen mukaan valtiontalouden kehyksiä on noudatettu vuonna 2016, ja kehyksen ulkopuoliset menot pysyivät vakaalla tasolla. Kehyksen liikkumavara käytettiin lähes kokonaan talousarviovalmistelussa, mikä kertoo vuoden 2016 menopaineista.
Suomi on vuonna 2016 noudattanut EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion sääntöjä. Kevään 2017 ennusteiden perusteella Suomi noudattaa ennalta ehkäisevän osion kriteereitä myös kuluvana vuonna 2017, vaikka ennusteiden mukaan rakenteellinen jäämä heikkenee merkittävästi. Säännöstön noudattaminen perustuu Euroopan komission myöntämään joustoon. Komissio on arvioinut, että Suomi on noudattanut vuonna 2016 myös korjaavan osion kriteereitä, vaikka julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on ylittänyt 60 prosentin kynnysarvon.
Joustavuuden lisäämisen myötä vakaus- ja kasvusopimuksen säännöstöön on tullut yhä enemmän tulkinnanvaraisuutta, mikä heikentää sen läpinäkyvyyttä. Vaikka säännöstöön luotua joustavuutta voidaan pitää yleisesti perusteltuna, sen lisääntyminen voi heikentää lähtökohtia ennakoitavalle ja johdonmukaiselle finanssipolitiikalle. Suomessa jouston lisääminen ennalta ehkäisevän osion kriteereihin vaikeuttaa velkasuhteen taittamista.
Lisätietoja
