Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana

VTV on tarkastanut Suomen huoltovarmuutta ja sen turvaamista covid-19-pandemian aikana. Tarkastuksessa keskityttiin erityisesti niihin huoltovarmuuden toimialoihin, joihin pandemialla on arvioitu olleen eniten vaikutusta. Näitä toimialoja ovat terveydenhuolto, liikenne ja logistiikka, elintarvikehuolto sekä kriittinen teollisuustuotanto. Valtion- ja kansantalouden näkökulmasta on tärkeää, että myös pandemian oloissa yhteiskunta voisi toimia niin normaalisti kuin suinkin mahdollista.

Koko valtion tasolla huoltovarmuuden ja siihen liittyvien toimenpiteiden kustannuksia ei seurata järjestelmällisesti. Huoltovarmuuden kokonaiskustannusten arviointia vaikeuttaa se, että huoltovarmuuden ylläpitoon osallistuvat valtion lisäksi koko julkinen sektori, yksityiset yritykset sekä kansalaiset. Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusrahaston tase oli vuonna 2020 noin 2 miljardia euroa.

Covid-19-pandemia osoitti Huoltovarmuusrahaston merkityksen nopeiden huoltovarmuustoimenpiteiden rahoittajana. Pandemian alkuvaiheessa Huoltovarmuusrahaston varoilla turvattiin muun muassa Suomen tavaraliikenteen kannalta keskeisen meriliikenteen toimintaa. Pandemia on osoittanut myös inhimillisten resurssien tärkeyden huoltovarmuuden turvaamisessa. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten toimialojen henkilöstön terveysturvallisuus ja henkilöstön riittävyys on onnistuttu turvaamaan Suomessa varsin hyvin.

Tarkastusvirasto suosittelee, että Huoltovarmuuskeskuksen valmiuksia toteuttaa kriisitilanteessa keskeisiä hankintoja parannetaan edelleen siten, että se pystyy tarvittaessa järjestämään riittävän nopeasti hankintojen toteuttamiseen tarvittavat henkilöstö- ja osaamisresurssit. Julkisen hallinnon toimintoja ulkoistettaessa tulee tehtävissä sopimuksissa huomioida nykyistä systemaattisemmin myös huoltovarmuusvelvoitteet.