Kehittämishankkeiden tavoitteita ja toimenpiteitä on jossain määrin pyritty yhdenmukaistamaan VTV:n suositusten mukaisesti. Hankkeita on myös pyritty kokoamaan suuremmiksi ja pidempään kestäviksi kokonaisuuksiksi. Parannettavaa on vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet – Esimerkkinä läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2014 -tarkastuksesta (13/2018). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
VTV arvioi tarkastuksessa Opetushallituksen rahoittamia ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeita ja erityisesti yhtä laajaa kehittämisohjelmaa, läpäisyn tehostamisohjelmaa, jota toteutettiin vuosina 2011–2014. Ohjelmaan osallistuneet ammatilliset oppilaitokset tekivät saamillaan avustuksilla hyvin erityyppisiä ja -mitallisia asioita. Kyseisellä ohjelmalla ei tarkastuksessa kootun rekisteriaineiston perusteella havaittu olleen vaikutusta siihen, miten ammattiopiskelijat keskeyttivät tai läpäisivät opintojaan.
VTV suositteli Opetushallitukselle jatkossa keskittymistä laajoihin kehittämisohjelmiin ja näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden yhtenäistämistä. Toisin sanoen kaikissa osallistuvissa kouluissa tulisi tehdä samat toimenpiteet, samalla tavalla. Täten kertyisi tieto siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Jälkiseurannan perusteella asiassa on tapahtunut jossain määrin viraston suositusten mukaista kehitystä. Ohjelmien yhdenmukaisuutta on pyritty parantamaan, ja kehittämistyötä on pyritty tekemään laajoissa, pitkäkestoisissa ohjelmissa.
Ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminnassa on silti yhä jossain määrin parantamisen varaa, erityisesti vaikuttavuuden seurannassa ja arvioinnissa. Tähän kuitenkin liittyy samoja ongelmia kuin yleisesti muidenkin julkisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin, eikä näihin ole olemassa helppoja ratkaisuja. Ongelmia aiheuttaa erityisesti niin sanottu valikoitumisharha, jota syntyy, kun tutkittavia ryhmiä ei voida valita satunnaisesti; esimerkiksi koulutusta tutkittaessa koeryhmässä motivaatio voi olla korkeampi kuin verrokkiryhmässä, mikä voi vinouttaa tuloksia.
Lisätietoja
