Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita on edistetty hyvin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat ryhtyneet toimiin työllisyyttä tukevan koulutustarjonnan monipuolistamiseksi ja Opetushallinto seuraa koulutukseen liittyvää työelämäpalautetta VTV:n suositusten mukaisesti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Ammatillisen koulutuksen reformi -tarkastuksesta (2/2021). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, miten tarkastuksen kohteena oleva asia on kehittynyt ja mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen perusteella on ryhdytty.
Tarkastuksen kohteena oli vuonna 2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoituksena oli uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tarkastus kohdentui ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon ja sen tarkoituksena oli varmistua siitä, että reformi tukee opiskelijoiden työllistyvyyttä ja osaamiseen perustuvaa kansantalouden rakenteellista kilpailukykyä.
Tarkastuksen perusteella reformin tavoitteiden toteutuminen oli kehittynyt hyvin. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että koulutusjärjestelmän tulee tukea erilaisen osaamisen yhdistämistä, syventämistä ja suuntaamista myös tutkintoja ja tutkinnon osia pienempien koulutuskokonaisuuksien kautta.
Jälkiseurannassa selvitettiin, miten monipuolisempaa työllisyyttä tukevaa koulutustarjontaa on edistetty, miten on kartoitettu työnantajien sitoutumista työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja miten on vahvistettu rahoitusratkaisujen taustalla olevaa tietoperustaa.
Tarve tutkintoja pienemmille koulutuskokonaisuuksille on tarkastuksen jälkeen tunnistettu laajasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat myös aloittaneet suositusten mukaisia toimia, jotka edistävät ammattiopistojen mahdollisuutta tarjota eri muotoisia työllistyvyyttä tukevia koulutuskokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa tehokkaampi rahoituksen kohdentaminen ja ammatillisten tutkintojen sisällöllinen kehittäminen nykyistä joustavammiksi. Toimenpiteitä tullaan linjaamaan tarkemmin tulevaisuudessa muun muassa ammatillisten tutkintojen kehittämisen ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminnan kautta.
Hallinnossa seurataan suositusten mukaisesti työnantajien ja työntekijöiden antamaa palautetta ja sitoutumista työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Sitoutuneisuuteen vaikuttaa koulutuksen järjestäjien kyky tarjota koulutuspalveluita ja työpaikkojen tietoisuus siitä, että nämä palvelut mahdollistavat laadukkaan työpaikalla oppimisen. Opiskelijoiden ja työelämän antamaa palautetta käytetään tietoperustana rahoituksen ohjaamisessa. Kansallisen tulorekisterin tietoja työllistymisestä ja jatko-opiskelusta on mahdollista lähivuosina käyttää vaikuttavuusrahoituksen kriteerinä.