Jälkiseurantaraportti: Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Huoltovarmuus ja sen turvaaminen covid-19-pandemian aikana -tarkastuksesta (10/2021). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen takia on ryhdytty.

Tarkastuksessa selvitettiin huoltovarmuuden turvaamista koronapandemian aikana. Tarkastus kattoi ne huoltovarmuuden toimialat, joihin pandemian arvioitiin eniten vaikuttaneen, eli terveydenhuollon, elintarvikehuollon, logistiikan, liikenteen sekä kriittisen teollisuustuotannon. Tarkastuksen kohteina olivat näistä toimialoista vastaavat viranomaiset sekä Huoltovarmuuskeskus.

Jälkiseurannassa havaittiin, että Huoltovarmuusrahaston rooli sekä nopeana ensivaiheen rahoittajana, että pidempikestoisen huoltovarmuuden kehittämisen rahoittajana on turvattu. Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa (VNS 8/2022 vp) linjataan huoltovarmuusrahaston osalta rahaston asemasta, hallinnoinnista ja ohjauksesta sekä rahaston taloudellisen kantokyvyn turvaamisesta, pääoman tuottoon ja sijoituksiin liittyvistä toimintaperiaatteista sekä rahoituksen yleisistä kriteereistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla uudistetaan parhaillaan valtioneuvoston päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista. Huoltovarmuuskeskus on parantanut hankintavalmiuksiaan kriisitilanteessa varaamalla hankintatoimeen riittävät resurssit, laatimalla asianmukaiset ohjeet, kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti sekä varastointijärjestelmän arviointi- ja kehittämisprojektilla.

Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) on verkosto, joka työskentelee yhdessä Suomen toimintakyvyn ja sen edellyttämän huoltovarmuuden hyväksi. Siihen kuuluvat Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja sen hallitus, huoltovarmuusneuvosto sekä eri toimialojen yhteistyöorganisaatiot eli sektorit operatiivista varautumista hoitavat poolit.  Huoltovarmuussektorilla on käytössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön verkostomalli, jota kehitetään ja vahvistetaan vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksia. Pooli- ja sektoritoiminnan kehittäminen, ohjaus ja koordinointi on Huoltovarmuuskeskuksen uudessa organisaatiossa operatiivisen osaston verkostoyhteistyöyksikön vastuulla.

Hallitus toteuttaa käynnissä olevalla vaalikaudella huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelun, jotta varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen pandemiavalmius-suunnitelma päivitetään ja tartuntatautilainsäädäntö uudistetaan vuosina 2023–2025. Tartuntatauti-lainsäädännön tavoitteena on tehostaa tartuntatautien torjuntaa sekä vahvistaa varautumista epidemioihin ja pandemioihin. Huoltovarmuusorganisaatiossa ja huoltovarmuuden kannalta kriittisillä toimialoilla on tunnistettu tilannekuvien merkitys, ja ne koetaan tarpeellisiksi myös normaaliaikoina. Tilannekuvatyön kehittäminen jatkuu, ja valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli ajantasaisen tilannekuvatiedon tasaamista ja yhtenäistämistä varten.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintasopimuksiin liittyvistä varautumisvelvoitteista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa (612/2021). Velvoitteet koskevat niin palvelujen hankkimista kuin laajempia ulkoistussopimuksia. Hyvinvointialueen on varautumisessaan varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen silloin, kun palveluja toteutetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyönä on laadittu SOPIVA-suositukset toiminnan jatkuvuuden hallintaan.

Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.