Laajakaista kaikille -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja hankkeisiin tehdyt sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan laajakaistayhtiöiden toiminnan jatkuvuutta. Useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin oli lain mukaan tarkoitus. Tilanteen epäselvyys puoltaa sitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto jatkaa jälkiseurantaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Laajakaistarakentamisen tukeminen -tarkastuksesta (8/2016). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Jälkiseurannan kohteena oli valtion viranomaisten toiminnan tuloksellisuus valtakunnallisen Laajakaista kaikille -hankkeen toteutuksessa. Hankkeella toteutettiin pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa mainittua tavoitetta edistää laadukkaiden viestintäpalvelujen saatavuutta myös julkisin varoin alueilla, jonne ei synny kaupallista tarjontaa. Tarkastuksen päätteeksi liikenne- ja viestintäministeriölle annettiin suositus seurata, onko Laajakaista kaikille -hankkeiden yhteydessä syntynyt taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä ja vastuita tahoille, joille niitä ei ollut alun perin tarkoitettu.
Traficomin marraskuussa 2019 antamien tietojen perusteella tuetun laajakaistan rakentamiskustannukset ovat arviolta yli 350 miljoonaa euroa, josta valtion tuki on noin 70 miljoonaa. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole seurannut Laajakaista kaikille -hankkeiden taloudellisia vaikutuksia siten, että se olisi voinut esittää seurannan tulokset heti jälkiseurannan alkaessa.
Ministeriö teki jälkiseurannan alettua erillisselvityksen, josta ilmenee, että Laajakaista kaikille -hankkeet ovat heikentäneet eräiden keskeisten sidosryhmien taloudellista tilannetta. Viestintä- ja liikennevirasto Traficom on seurannut yksittäisten hankkeiden vaikutuksia valtionavustuslain yleisten velvoitteiden mukaisesti. Koska vastuuviranomaisilla ei ollut jälkiseurannan alkaessa riittäviä seurantatietoja, tarkastusvirasto hankki tarvitsemiaan tietoja myös itse.
Nopea laajakaista -hankkeeseen alun perin annettu tuki ja sijoitukset eivät ole riittäneet turvaamaan verkkoliiketoiminnan jatkuvuutta. Useiden kuntien talous heikkeni, kun ne osallistuivat tuettuihin hankkeisiin lakisääteistä suuremmalla panoksella. Kuntien tukipäätöksiä on myös purettu hallinto-oikeudessa, mikä heikentää tuensaajien taloutta ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kuntien tuki on kaikkiaan ollut hyvin merkittävää sellaisille tuensaajille, joiden tulos oli jatkuvasti tappiollinen vuosina 2015–2018. Takaukset mukaan laskien niitä oli tuettu ainakin 55 miljoonalla eurolla.
Yleisellä tasolla tuensaajien tuottovirran kasvattamiselle on edellytyksiä: myydyistä liittymistä käyttöön ottamatta oli reilu kolmannes vuonna 2018. Kun tuensaaja on muu kuin verkkopalvelujen tarjoaja, sen mahdollisuudet periä verkon käytöstä korkeampia korvauksia voivat kuitenkin olla heikot.
Tilanteen epäselvyys puoltaa sitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto jatkaa jälkiseurantaa.
