Liikenne- ja viestintäministeriö ja Väylävirasto ovat kehittäneet liikenneverkon uusinvestointien ja ylläpidon kokonaisuutta. Erityisesti radanpidossa on parannettu korjaustoiminnan taloudellisen vertailutiedon laatua. Tämän ansiosta korjaustoimenpiteiden vertailu ja priorisointi on helpottunut. Myös uusi 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on parantanut liikenneverkkoa koskevan päätöksenteon laatua.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Liikenneverkon elinkaaren hallinta -tuloksellisuustarkastuksesta (12/2020). Jälkiseurannassa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Liikenneverkko koostuu maantieverkosta, rautatieverkosta ja vesiväylistä. Ne on rakennettu pitkän ajan kuluessa, ja ne vaativat jatkuvaa ylläpitämistä ja korjaamista. Tasearvoltaan liikenneverkko on noin 20 miljardia euroa, ja se on valtion merkittävin kiinteän omaisuuden erä. Verkon kehittämiseen ja ylläpitoon on käytetty viime vuosina noin 1,5–2 miljardia euroa. Liikenneverkon kunto on herättänyt huolta, ja sen korjausvelka kasvoi 2010-luvulla.
Korjausvelan kasvu ja liikenneverkon kunnon heikentyminen kertovat investointien painottumisesta määrärahojen käytössä. Korjaustoiminnasta ei ole olemassa samanlaista taloudellista vertailutietoa kuin investoinneista. Uusista investointihankkeista laaditaan aina kustannus-hyötyarviot, jotka tuovat esiin investointien kannattavuuden ja antavat mahdollisuuden vertailla eri hankkeita.
Liikenneverkon korjaustoimintaa ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella liikenneverkon kehittämisestä erillisenä toimintana, sillä olemassa olevan verkon ylläpito ja uudet investoinnit liittyvät kiinteästi toisiinsa. Uusia investointeja tulisi tehdä sen verran, että tavoitellun liikenneverkon ylläpito on mahdollista pitkällä ajalla.
Tarkastuksessa suositeltiin korjaustoiminnan taloudellisen tietopohjan kehittämistä eri hankkeiden vertailtavuuden parantamiseksi. Tarkastuksessa suositeltiin myös, että uusia kehittämisinvestointeja tehtäessä huomioitaisiin niiden vaikutus verkon ylläpitotarpeeseen. Jälkiseurannan perusteella liikenne- ja viestintäministeriö ja Väylävirasto ovat edistäneet molempien suositusten toteutumista. Liikenne- ja viestintäministeriö on talousarvioprosessissa huomioinut kehittämisinvestointien taloudellisen vertailtavuuden parantamisen ja Väylävirasto on kehitetty erityisesti radanpidon taloudellista tietopohjaa.
Tarkastuksessa suositeltiin myös väylänpidon alueellisen hallinnon eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arviointia. Arviointi on tehty valtiovarainministeriön vetämässä projektissa.
Lisätietoja
