Metsäomaisuuden käytön tavoitteet ovat laajentuneet ja niissä yhteensovitetaan kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Metsähallituksen peruspääoman uudesta arvosta ei ole vielä päätetty.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Metsähallituksen toiminta valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinnassa -tarkastuksesta (1/2018). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Tarkastuksessa arvioitiin Metsähallituksen toimintaa valtion maa- ja vesiomaisuuden hallinnassa. Tarkastuksessa todettiin, että Metsähallitus tuottaa merkittävää liiketaloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä, vaikka sijoitetun pääoman pitkän ajan tuottotavoite on saavuttamatta. Vaikka taseen arvostukseen liittyy arvionvaraisuutta, taseen arvon tulee vastata maa- ja vesiomaisuuden käypää arvoa. Diskonttokoron tason valinnalle esitettiin loogisia perusteita, mutta nämä eivät ilmenneet asiakirjoista. Uusi liiketoiminta edellyttää korkeaa päätöksentekokynnystä.
Jälkiseurannan mukaan Metsähallituksen tasearvon laskennassa valittavaan diskonttokorkoon voidaan sisällyttää riskeihin varautumista ja siinä voidaan myös huomioida oletetut rahan arvon muutokset. Diskonttokoron tason valinnan perusteluihin ja päätöksen dokumentointiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Tasearvon päivitys on tarkoitus toteuttaa siten, että uusi tasearvo ja sen muutos esitetään ensimmäisen kerran vuoden 2021 tilinpäätöksessä liitetietona. Metsähallituksen peruspääoman uudesta arvosta ei ole vielä päätetty. Tasearvoa, omaisuuden tuottotavoitetta ja omistajapolitiikassa määriteltyjä liiketoiminnan periaatteita tarkastellaan kokonaisuutena. Viime kädessä tulos- ja tuloutusvaateen pohjana olevan peruspääoman tasoa koskeva päätöksenteko kuuluu eduskunnalle. Metsähallitus ei ole aloittanut uutta liiketoimintaa Metsähallituslain (2016/234) voimaan tulon jälkeen. Kuitenkin yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ovat laajentuneet ilmastohyötyjen ja biologisen monimuotoisuuden edistämiseen.
Tarkastusvirasto katsoo, ettei jälkiseurantaa ole tarvetta jatkaa.
Lisätietoja
