Ensihoidon tietopohjaa sekä palvelu- ja yhteistyömuotoja on kehitetty sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelun yhteydessä ja työ jatkuu hyvinvointialueilla. Ensihoidon matkakorvausjärjestelmän uudistaminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan Ohjauksen vaikutus ensihoitopalvelun toimivuuteen -tarkastuksesta (9/2017). Jälkiseurantaraportissa selvitetään, mihin toimiin tarkastuskertomuksessa annettujen suositusten ja muiden kannanottojen johdosta on ryhdytty.
Jälkiseurannan perustella ensihoidon ohjauksen toimivuudessa on tapahtunut tarkastuksen suositusten suuntaista kehitystä. Tarkastuksessa havaittiin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen ja kotipalvelun käytön lisääntyminen olivat kasvattaneet ensihoidon kiireettömiä tehtäviä, kuten ikäihmisten kuljettamista päivystyksessä. Ikääntyminen, laitospaikkojen vähentäminen, kotihoidon lisääntyminen ja hoitajapula lisäävät entisestään ensihoitopalvelujen tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään uusia alueellisia palvelu- ja yhteistyönmuotoja kotihoidon ja ensihoidon välille vastaamaan nykyiseen kiireellisten palvelujen kysyntään. VTV:n näkemyksen mukaan palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä ollaan menossa jo hyvään suuntaan, ja kehitystyötä tulee jatkaa.
Nykyinen Kelan ensihoidon matkakorvausjärjestelmä ei tue ensihoitopalvelun muuttunutta tehtäväkuvaa. Ensihoitopalvelu on kehittynyt yhä enemmän kohteessa annettavan hoidon suuntaan, jolloin potilaalle tehdään hoidon tarpeen arviointi tai aloitetaan ensihoito jo kohteessa. Kelan matkakorvaus perustuu kuitenkin asiakkaan kuljettamiseen ja luo siten kannustimen, joka on ristiriidassa ensihoidossa tavoitellun kehityssuunnan kanssa. Tarkastusvirasto suositti matkakorvausjärjestelmän uudistamista ja uudistus oli kirjattu hallitusohjelmaan, mutta sen valmistelu siirtyy seuraavalle hallituskaudelle.
Uusi ERICA-hätäkeskustietojärjestelmä otettiin valtakunnalliseen käyttöön toukokuussa 2019 heti tarkastuskertomuksen julkaisu jälkeen. Tarkastuksessa tuotiin esille, ettei ensihoidon kokonaisaikaa voida seurata hätäkeskusjärjestelmästä riittävän tarkasti. Jälkiseurannan perusteella uuteen hätäkeskusjärjestelmään on tullut toiminnallisuuksia, jotka luovat paremmat mahdollisuudet seurata ensihoitoketjua ja viranomaistoimintaa, muodostaa ensihoidon tilannekuvaa ja lisätä kansalaisten turvallisuutta. Ensihoidon resursseja voidaan myös suunnitella paremmin, kun ERICA-tietoihin saadaan vielä yhdistettyä KEJO:n, ensihoitokertomuksen ja THL:n potilastiedot. Tämä kehitystyö on vielä kesken. ERICA-hätäkeskusjärjestelmä vaatii edelleen jatkuvaa kehittämistyötä. Myös hätäkeskuksille annettavia hälytysohjeita on parannettu ja yhtenäistetty koulutuksella sekä eri viranomaisten yhteistyöllä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen tavoitteena on turvata pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synergiahyöty. Tällä hetkellä ensihoidon ja pelastustoimen synergiahyötyjen arvioinnin muotoja ja mittareita ollaan vasta kehittämässä.
Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa, mutta matkakorvausjärjestelmän uudistamista ja ensihoidon tietopohjan sekä pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön kehitystä on syytä seurata tavanomaisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanon yhteydessä.
Lisätietoja
